Muotoilustudiona ja koriräätälinä mainetta niittänyt italialainen Bertone esitteli vuonna 1969 radikaalin avoimen ja kiilamaisen Autobianchi A112 Runabout -tutkielman, jossa hyödynnettiin nimensä mukaisesti Fiatin tytäryhtiönä toimineen Autobianchin tekniikkaa. Runaboutin perusideoiden pohjalta syntyi vuonna 1972 Murtoluku-Fiatina tunnettu X1/9, mutta itse Bertonen konsepti ei koskaan päässyt tuotantoon.
Nyt Bertone on kuitenkin luonut uuden tulkinnan Runaboutista, jota valmistetaan 25 yksilön piensarja riittävän paksun lompakon omistaville asiakkaille. Bertonen pitkästä historiasta olisi löytynyt Lamborghini Miuran, Lancia Stratoksen sekä Alfa Romeo Montrealin ja GT:n kaltaisia tunnetumpiakin automaailman ikoneita uudelleenlämmitettäväksi, mutta italialaiset päätyivät kuitenkin retrotulkinnassaan Runaboutin modernisoituun versioon, jota varten ei tarvitse kysellä lupia historiallisen esikuvan valmistajalta.
Bertone julkaisi uudesta Runaboutista jo aiemmin tiiserin, ja nyt italialaisten luomus tuotiin julkisuuteen kokonaisuudessaan ennen auton virallista debyyttiä Pariisin Rétromobile-klassikkoautonäyttelyssä. Runaboutin modernisoitu tulkinta on ilahduttavan kompakti ja kevyt uudeksi urheiluautoksi alle neljän metrin pituutensa ja vain hieman yli 1000 kilon painonsa myötä. Autoa voisi luonnehtia myös hyvin analogiseksi, ja 1960-luvun lopun sekä 1970-luvun alun henki on siinä edelleen vahvasti läsnä.
Uuden Runaboutin mittasuhteet ovat lähellä alkuperäistä, ja terävä kylkilinja jakaa auton korin kahteen osaan aidon asian tavoin. Matalasta keulasta kohoavat klassiset luukkulamput, kun taas nokan ledinauha edustaa modernia tyyliä. Sitä palvelevat myös edessä 18- ja takana 19-tuumaiset takovanteet, joiden design on kuitenkin vahvasti retrovaikutteinen.
Pyöreillä takavaloilla ja kookkaalla ritilällä varustettu peräkin on lähellä alkuperäistä, mutta alareunan kookas diffuusori kertoo moderneista ajoista. Sisustassa on puolestaan ainakin Bertonen omien sanojen mukaan venemäisiä vaikutteita, ja ammemaista kabiinia koristaa esimerkiksi kompassi. Kojelauta on muotoiltu yhtä minimalistisesti kuin veneen komentosilta, ja ratissakin on ainoastaan kaksi puolaa. Puritanistista vaikutelmaa täydentää vielä vaihdevivusto, joka on jätetty näkyville.
Kuski ja etumatkustaja pysyvät tukevasti paikoillaan kuppipenkkien ansiosta, ja digitaalista mittaristoa täydentävät lämmityslaitteen sekä ilmastoinnin fyysiset kytkimet. Pientä luksusta saadaan kaksivärisestä nahkaverhoilusta ja alumiinikoristeista, mutta uusi Runabout on pohjimmiltaan puhdasoppinen ajajan auto. Tämä näkyy parhaiten alumiinisessa perusrakenteessa, joka on lainattu Lotus Exigestä tuulilasia myöten.
Autossa on päällekkäisillä kolmiotukivarsilla toteutettu jousitus sekä säädettävät iskunvaimentimet ja kallistuksenvakaajat. Alustarakenteiden lisäksi myös keskimoottori on sama kuin Lotuksessa, eli Toyotan 3,5-litrainen V6 mekaanisella ahtimella terästettynä. Siitä irtoaa 457 hevosvoimaa, eli huimasti enemmän kuin vuoden 1969 konseptin 55 heppaa. V6:n parina toimii tiheästi välitetty kuusipykäläinen manuaalivaihteisto, jota tarpeeksi ripeästi kepittämällä takavetoinen auto kiihtyy nollasta sataan 4,1 sekunnissa ja yltää 270 km/h:n huippunopeuteen.
Uutta Runaboutia saa sekä alkuperäistutkielmaa lähempänä olevana hyvin avonaisena Barchettana että Targana. Barchettassa on vain pienenpieni tuulilasintynkä antamassa suojaa, kun taas Targan Lotuksesta peräisin olevaa tuulilasia täydentävät irrotettavat ja sisäänpääsyä helpottavasti ylöspäin taittuvat kattopalat. Tarjolla on myös pitkä lista räätälöitävissä olevia materiaaleja ja värejä, joten 390 000 euron verotonta lähtöhintaa on helppo hilata vielä ylöspäin. Uuden Runaboutin rinnalla Pariisissa komeilevat alkuperäinen Autobianchi A112 Runabout -konsepti vuodelta 1969 ja myöskin rajoitettuna eränä valmistettava Bertone GB110, joka on puolestaan tehty Lamborghini Huracánin pohjalta.
