Maailmassa on puolen vuosisadan mittaan muuttunut aika moni asia, mutta BMW:n edustusluokan sedan on edelleen 7-sarja, kuten auton debyyttivuotena 1977. Seiskan tyyli ja luonne ovat kuitenkin nykyään hyvin kaukana auton alkuperäisestä ideasta.
7-sarja on sentään edelleen perinteinen luksusluokan sedan eikä nykymuodin mukainen crossover, mutta muuten lähes kaikki on muuttunut vuosien mittaan. Kun E23-korikoodia totteleva ensimmäisen sukupolven 7-sarja esiteltiin keväällä 1977, tarkoituksena oli tarjota sporttisempi ja nuorekkaampi vaihtoehto S-luokan Mersulle.
Tuolloinen W116-Ässä oli aikansa saksalaisautoksi jopa pompöösiksi luonnehdittava ilmestys tuplien kromipuskuriensa ja yleisen massiivisuutensa vuoksi, joten urheilullisemman oloiselle vaihtoehdolle oli tilausta. E23:n hillityt korilinjat olivat ranskalaismaestro Paul Bracqin käsialaa, ja ne toistivat peruspiirteiltään edellisvuonna lanseeratusta 6-sarjan coupésta tuttua kaavaa.
Tämä tarkoitti myös nelivaloilmettä ja jopa aggressiivisen oloista haikeulaa, jota tylpennettiin hieman kevyen faceliftin yhteydessä vuonna 1982. Ensimmäinen 7-sarja tarjosi sporttisuutta myös pellin alla, koska 745i-huippuversiota vauhditti aikansa pioneereihin kuulunut turboahdettu suora kuutonen. Hienostuneisuudessa ja mukavuudessa E23 ei kuitenkaan pärjännyt Ässämersulle, ja ero kasvoi vielä vuonna 1979 lanseeratun W126-sukupolven S-luokan myötä.
Ensimmäisen polven Seiska sinnitteli tuotannossa vuoteen 1986 saakka, jolloin oli täysin uuden seuraajan aika. Baijerilaismerkin tuotekehitysjohtajana toimi tuolloin nuori ja nälkäinen Wolfgang Reitzle, joka halusi haastaa Stuttgartin tähtimerkin täysin rinnoin. Niinpä E32-korikoodin saanutta toisen sukupolven 7-sarjaa esimerkiksi levennettiin tuotekehityksen aikana, jotta auto ei olisi näyttänyt liian vaatimattomalta.
Tästä huolimatta italialaisen Ercole Spadan ja saksalaisen Claus Luthen piirtämä E32 ei ollut mikään möhkäle, vaan se tarjosi luksusta ja urheilullisuutta juuri sopivassa suhteessa. Nyt BMW:n lippulaiva alkoi olla muiltakin ominaisuuksiltaan sitä tasoa, että W126-korinen Ässämersu jäi monissa testeissä baijerilaisen taakse. Stuttgartilaisten kokema shokkivaikutus sai sinettinsä, kun BMW toi 750i-huippumallin nokalle sodanjälkeisen Saksan ensimmäisen V12:n.
Mercedes pystyi vastaamaan tähän vasta vuonna 1991, kun paljon edeltäjäänsä massiivisemmaksi kasvanut W140-korimallin S-luokka sai keulalleen vieläkin suuremman V12:n. Panssarivaunuksi haukutun W140:n myynti ei kuitenkaan sujunut odotetusti 1990-luvun lama-aikana, joten BMW:llä oli hyvät saumat saalistaa hieman hillitymmän oloisen edustusauton ostajia.
Baijerilaismerkin tilanne koheni entisestään vuonna 1994, kun E38:na tunnettu kolmannen sukupolven Seiska marssitettiin näyttämölle. Itävaltalaisen Boyke Boyerin käsialaa ollut auto oli kevyen ja sulavan oloinen ilmestys erityisesti W140-Mersun rinnalla, ja monet pitävätkin E38:aa kaikkien aikojen kauneimpana 7-sarjana. Se sai toimia baijerilaisten solmiman mainosdiilin myötä jopa James Bondin työsuhdeautona, mutta kyllä Aston Martin olisi silti sopinut brittiagentille saksalaista edustusautoa paremmin.
Seiskan status sporttisempana vaihtoehtona Ässämersulle päättyi vuonna 2001, kun E65-korinen 7-sarja sai ensi-iltansa. Se oli ensimmäinen tuotantoauto, joka sai edustaa BMW:n päämuotoilijana toimineen amerikkalaisen Chris Banglen ideoimaa uutta tyyliä. Ero entiseen oli niin suuri, että jotkut eivät ole toipuneet muutoksesta vieläkään. Ajattoman elegantit linjat saivat väistyä futuristisen massiivisuuden tieltä, ja myös sisustan osalta kaikki laitettiin uusiksi. Seiska sai ensimmäisenä autona keskikonsolin iDrive-valintakiekon ja kojelaudan päälle sovitetun keskinäytön, jotka kopioitiin tulevina vuosina jopa stuttgartilaisten S-luokkaan.
E65:n muotoja laimennettiin hieman faceliftin yhteydessä vuonna 2005, ja kolmisen vuotta myöhemmin oli F01-koodilla tunnetun seuraajan vuoro. Se ei aiheuttanut muotoilultaan vatsanväänteitä, mutta toisaalta edeltäjän kaltaista innovatiivisuuttakaan ei enää nähty. Tämän sukupolven Seiska sai kuitenkin kunnian olla BMW:n ensimmäinen hybridiauto, ja ylähyllyä edustavan 760i:n V12:ta höystettiin peräti kahdella turboahtimella.
Seuraavaksi oli G11-sukupolven vuoro, joka sai ensiesittelynsä Frankfurtin autonäyttelyssä syksyllä 2015. Auto jatkoi hillityn tyylin merkeissä, mutta pinnan alla käytettiin jopa hiilikuitua. Sopusuhtaisen oloinen 7-sarja oli kuitenkin historiaa, kun G11:n facelift-versio lanseerattiin vuonna 2019. Silloin alkunsa saivat BMW:n jättimunuaiset, jotka eivät välttämättä tehneet hyvää Seiskan muotoilulle. Statusarvo kuitenkin kasvoi ainakin Kiinan markkinoilla, jossa ”presencellä” on suuri merkitys erityisesti luksusautojen kohdalla.
Tämä kehitys vain voimistui G70:nä tunnetun nyky-Seiskan myötä, joka lanseerattiin vuonna 2022. Efekti oli vähintään vastaava kuin vuosituhannen taitteen E65:n kohdalla, eli klassisen tyylin ystävien aamukahvit menivät taatusti väärään kurkkuun. 7-sarjasta oli tullut kuin baijerilainen Rolls-Royce, jonka naamailmettä leimasivat jättimunaisten lisäksi ”kaksikerroksiset” valot. Koko auto vaikutti korkeammalta kuin koskaan ennen, ja sitä se myös oli. Tämä johtui siitä, että lattian alta piti varata tilaa i7-täyssähkömallin akkupaketille.
Tätä kirjoitettaessa G70:n facelift-version ensimmäiset viralliset kuvat on juuri julkaistu. Seiskan design jakaa edelleen vahvasti mielipiteitä, mutta ainakin keulan muotoiluelementtien tyyli on nyt entistä yhtenäisempää. Takavaloissa ja sisustassa on puolestaan havaittavissa vahvoja vaikutteita BMW:n uusimmasta Neue Klasse -tyylistä, ja kolmella ruudulla sekä yläreunan näyttöpaneelilla varustettu kojelautakin on laitettu täysin uusiksi.
Vahvojen huhujen mukaan seuraavan sukupolven osalta BMW olisi käyttämässä eri perusrakennetta sähköisessä i7:ssä ja 7-sarjan polttomoottorimalleissa, joten hieman solakamman oloisesta Seiskasta on jälleen toivoa ainakin jälkimmäisten osalta. Alkuperäisidean mukaiseen sporttisuuteen ei liene tosin enää paluuta, koska luksusauton ostajat kaipaavat tätä nykyä vastaavaa statusta myös ulkonäköön.
