(TAG) Heuer Monaco on yksi maailman tunnetuimpia kellomalleja. Syy löytyy populaarikulttuurista, sillä Monacon ”brändilähettiläänä” on toiminut kellomallin alkutaipaleelta alkaen tyyli-ikoninakin tunnettu yhdysvaltalaisnäyttelijä Steve McQueen, joka käytti Monacon 1133B-mallia kulttimaineeseen nousseessa Le Mans -elokuvassa. Tämän yhteensattuman myötä Monaco sai lentävän lähdön ja TAG Heuer on hyödyntänyt Steve McQueenia markkinoinnissa siitä lähtien.
Steve McQueenin merkitystä Monacolle kuvaa osuvasti se, että 1133B ja sen uudelleenversioinnit ovat epävirallisesti “Steve McQueen” -malleja.
Monacon ja Steve McQueenin yhteenliittämisen takana oli Jack Heuer, joka ensimmäisenä kellontekijänä ymmärsi tänä päivänä yleisesti käytetyn markkinoinnin muodon, tuotesijoittelun, merkityksen. Tarina kertoo, että Jack Heuer lähetti Le Mansin kuvauspaikalle laatikollisen kelloja, joista Steve McQueen poimi itselleen uunituoreen Monacon (1133B) viimeistelläkseen kilpa-autoilijan “lookinsa”. Tämä lienee edelleen alan paras tuotesijoitteludiili. 🙂
Monacon asemaa kuvastaa hyvin se, että siitä on tehty vuosikymmenten saatossa lukuisa määrä erilaisia malleja, sekä tunnetuinta 1133B-mallia jäljitteleviä uudelleenjulkaisuja (re-edition). Uusin re-edition (CAW211P) julkaistiin vuonna 2015, jota pidetään esikuvalleen kenties uskollisimpana uudelleenversiointina. Calibre 11 -koneistokaliiberia kantava malli on toiminut esittelynsä jälkeen useamman nykypäivän Monaco-julkaisun perustana, joista tunnetuimmat ovat uusin Gulf-versiointi, sekä Bamford Watch Departmentin Baselworldin messuilla esitelty hiilikuiturunkoinen Carbon-lempinimeä kantava malli.
Alkuperäistä kunnioittaen, tähän päivään tuotuna
Kuten aiemmin mainitsin, on Monacosta tuotu markkinoille historian saatossa lukuisa, lähestulkoon lukematon määrä erilaisia malleja. Riippuen julkaisun ajankohdasta, koneisto on vaihdellut ja uusimman sukupolven Monaco kantaa alkuperäistä Calibre 11 -merkintää, jonka pohjana on Sellitan SW300-1, minkä päälle on asetettu Dubois-Deprazin kronografimoduuli.
Monacon ikoninen asema tarkoittaa myös puristien vankkumatonta näkemystä siitä, mitkä yksityiskohdat tekevät uudelleenversioinnista ns. kosherin. Näitä “pakollisia” yksityiskohtia ovat Heuer-logo – ei siis TAG Heuer, kellotaulun design, sekä vetonupin asemointi kello 9 kohdalle, painonappien ollessa kello kahdessa ja neljässä. Kellotaulun designin osalta tärkeimpiä huomionkohteita ovat oikeansävyinen kellotaulu, indeksien sijoittelu ja viisareissa käytettävä punainen väri.
Suosittelemme
Vasemmalla Heuer Monaco 1133B ja oikealla uusin versio CAW211P.
Kellotaulun designissa on uusimmassakin versioinnissa eroja alkuperäiseen. Näistä merkittävimmät ovat hitusen erilaiset Heuer Monaco -logot, sekä pientaulujen paikan vaihtuminen. Kellon muun designin osalta suurin ero alkuperäiseen on ajanoton painonapit, jotka ovat esikuvassa pyöreät ja uusimmassa versiossa kulmikkaat. Kuoren koko on myös millin suurempi uudessa ja kuoren kaarien muodoissa ja hionnoissa on eroa. Uuden mallin lasike on vaihtunut pleksistä safiiriin ja tämän päivän trendin mukaisesti uuden mallin koneistoa voi ihailla läpinäkyvän pohjan läpi.
Mikä on oikea koneistomalli?
Uusimman Calibre 11 -mallin merkittävin filosofinen ero alkuperäiseen on jo edellä mainittu koneisto, joka ei ole esikuvansa tapaan vallankumouksellinen innovaatio. Tuohon aikaan Monaco oli historian ensimmäinen neliönmuotoinen ja vesitiivis rannekello, johon oli sovitettu automaattikronografikoneisto.
Tämä Chronomatic-nimelläkin tunnettu – alkujaan maailman ensimmäisen kronografikoneiston kehittämiseen tähdännyt Project 99:n – koneistoinnovaatio oli Heuerin, Dubois-Deprazin, Breitlingin ja Hamilton-Burenin yhteistyössä kehittämä, jonka ensimmäinen 19.800 värähtelyn tuntitaajuudella käyvä koneistokaliiperi oli nimenomaisesti Calibre 11. Tämän tuotekehityksen tuloksena Monacon ensiesittely tapahtui vuoden 1969 Baselworldin messuilla kahtena versiona: 1133B (B tulee sanasta Blue) ja 1133G (G tulee sanasta Grey).
Calibre 11 sai nopeasti teknisesti kehittyneemmän seuraajan, 21.600 värähtelyn tuntitaajuudella toimivan Calibre 12 -mallin, joka historiatietojen mukaan päätyi viimeistään vuonna 1970 myös Monacon kuorien sisään. Tästä pääsemmekin mielenkiintoiseen puristiseen dilemmaan, sillä vaikka koneisto vaihtui, ei Heuer vaihtanut 1133-mallimerkintää. Näin ollen Steve McQueenin ranteessa nähtiin Le Mans -elokuvassa 1133B-mallin Monaco, jonka sisällä sykki Calibre 12.
Edellä mainitun tiedon perusteella Calibre 11 ja 12 ovat molemmat oikeita 1133-Monacon koneistoja, ja vaikka Calibre 11 on se alkuperäinen, on McQueenin Monacossa käytetty Calibre 12 yhtälailla aito asia. Ja kuten tulikin jo todettua, on koneistomalleissa alkuperäiseen nähden samaa vain kronografimoduulin valmistajan nimi.
Miten ikoninen design syntyi?
Kellofaneille koneistoasiat ja yksittäisen mallin “puhtaus” ovat tärkeitä, mutta isossa kuvassa niillä ei ole juurikaan merkitystä. Monacon kohdalla ikonisuus kumpuaa lukuisista asioista, joista merkityksellisin on tunnistettavuus. Usein väitetään, että Monaco on yksittäisenä kellomallina maailman toiseksi tunnetuin, ellei jopa tunnetuin, johon populaarikulttuurin suoman vetoavun lisäksi on vaikuttanut kellon poikkeuksellinen design.
Tarinan mukaan Jack Heuer suunnitteli Calibre 11:n käyttämistä ensisijaisesti Carrera-mallissa, johon piti tehdä rakenteellisia muutoksia koneiston vaatiman tilan takia. Maksimoidakseen uuden koneiston kaupallisen potentiaalin ja maksaakseen osaltaan Carreran muutostyöstä aiheutuvat kustannukset päätti Jack Heuer tiiminsä kanssa käyttää koneistouutuutta myös Autaviassa. Tässä vaiheessa Monacoa ei vielä ollut olemassa, mutta…
Jack Heuer oli monella tapaa visionäärinen kellomies ja samaan aikaan hän halusi luoda poikkeuksellisen kellomallin, englanninkielisellä termillä ilmaisten “out-of-the-box”, joka kuvastaisi samalla uuden koneiston edelläkävijyyttä. Toinen vertauskuva, mitä hän uudelta mallilta odotti oli “avant-garde”, joka on sattumalta (tai ei) myös TAG Heuerin kantava filosofia.
Toisin kuin yleisesti luullaan, Jack Heuer ei ole yksin Monacon designin takana, vaan tästä on kiittäminen sveitsiläistä kellosuunnittelija Erwin Piquerez’ia, joka esitteli Jack Heuerille yrityksensä patentoiman vesitiiviin neliönmuotoisen kellonkuoriratkaisunsa. Jack Heuer tarttui täkyyn sillä ehdolla, että Heuer saisi patenttiin yksinoikeuden. Sopimuksen myötä neliönmuotoiselle kellonkuorelle haettiin myös tavaramerkkioikeudet. Loppu onkin historiaa, josta on rakentunut…
Markkinoinnin avulla fanituote
Monacoa on markkinoitu vahvalla heritage-eetoksella niin TAG Heuerin, kuin myös Porschen toimesta parinkymmenen vuoden ajan, kauan ennen kuin heritage-buumi valtasi hyökyaallon tavoin kelloalan. Toisin sanoen Monaco ja sen markkinointi on ollut historiansa aikana useamman kerran aikaansa edellä, mikä sopii näin taustapeiliin katsoen hyvin Monacon tarinaan.
https://www.instagram.com/p/BSJgn92jxes/
Vaikka Monaco on historiansa ja tunnistettavuutensa ansiosta kellomaailman tunnetuimpia ja samalla arvostetuimpia ikoneja, ei tämän päivän asemaan ole päästy sattumalta. Monacon tarinaa siivittää massiivinen Steve McQueen -fanittaminen ja TAG Heuerin häpeilemätön, mutta samalla mestarillinen jälkimarkkinointi. Tämän voi havaita Steve McQueenia käsittelevissä dokumenteissa, joissa mainitaan lähes poikkeuksetta Monaco. Tietyllä tapaa voidaan kysyä, olisiko Monaco ikoninen kellomalli ilman Steve McQueenia?
Oppikirjaesimerkki Steve McQueenin ja Monacon kohtalonyhteydestä on nähtävissä “Steve McQueen: The Man & Le Mans” -dokumentissa, jossa Steve McQueenin poika Chad McQueen kantaa ranteessaan TAG Heuer Monacoa, eli nykyistä edeltävää Calibre 12 -mallia (CAW2111). Oli kyse sattumasta tai ei, Chad McQueen vahvistaa Monacon brändiä isästään kertovan dokumenttielokuvan kautta. Vai onko kuitenkin niin, että Monaco on elämää suurempi kello ikonisen kantajan pojalle?
Be like King of Cool
Monacon ikoninen asema on monen asian summa. Kyseessä on äärimmäisen hienosti jälkimarkkinoinnilla rakennettu tuote, jossa ei makseta tänä päivänä teknisestä ylivoimasta, vaan tyylistä ja mitä se populaarikulttuurisesti edustaa. Brändistä, jolla on vahva tarina ja järjettömästi tunnetta. Siitä kertoo osuvasti se, että Steve McQueenia fanittavalle ja/tai moottoriurheilua rakastavalle Monaco ei ole pelkästään rannekello, vaan pala himoittua elämäntyyliä.
Racing is life. Anything before or after is just waiting.
Monaco on myös rannekello, josta näkee ajan ja jolla voi ottaa aikaa. Mutta totuuden nimissä, kuinka moni ostaisi Monacon ensisijaisesti näillä perusteilla? Niinpä, kyseessä on ikoninen klassikko, jonka käyttämistä ei tarvitse selitellä ja jonka ansiosta voit tuntea olevasi King of Cool.
Tämä juttu on tehty rakkaudesta Monacoon, Steve McQueen-fanina. Mikäli haluat klassikon omaan ranteeseen, Monacon suositushinta mallista riippuen on noin 7000 euroa ja siitä ylöspäin.