Viime viikolla päättyneillä Geneven SIHH (Salon International De La Haute Horlogerie) 2017 -messuilla nähtiin ennätysmäärä kellonvalmistajia saman katon alla. Pääosin Richemont-konsernin hallitsemaan tapahtumaan oli kutsuttu edustava otos konsernin ulkopuolisia valmistajia, ja osanottajien kokonaismäärä olikin muhkeat 30.
Vaikuttaakin siltä, että SIHH pyrkii eroon eksklusiivisesta maineestaan ja haluaa lähentyä Baselworldin messuja, ainakin mitä tulee tarjonnan määrään. Merkkinä tästä oli myös tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty yleisöpäivä, jolloin kuka tahansa saattoi päästä tutustumaan tarjontaan 70 Sveitsin frangin hintaan.
Muutoin Geneve ja Basel poikkeavat toisistaan melkoisesti jo näytteilleasettajien ja vierasmäärien suhteen: Genevessä käy 15 000 vierasta ja Baselissa 150 000. Näytteilleasettajia Baselissa on noin 1500 (vrt. SIHH 30).
Tämän vuoden tarjonta ulottui ilahduttavasti perinteisemmistä kelloista aina über-futuristisiin luomuksiin, joista ei aina tietäisi niiden olevan kelloja ellei joku kertoisi. Perinteisistä toteutuksista mieleen painuivat seuraavat mallit:
1. Parmigiani Fleurier
Suomessa tuntemattomampi Parmigiani valmistaa hillittyjä malleja in-house koneistoilla ja on harvoja kellotehtaita jonka perustaja on yhä elossa (Michel Parmigiani). Parmigiani tunnetaan myös entisöintitöistään, ja yhtiön tiloista löytyikin entisöity Fabergé-muna vartioidussa vitriinissä. Fabergén kyljessä oli myös kyltti jossa muistettiin mainita teoksen valmistajat, suomalainen Henrik Wigström ja Henri Moser (H. Moser & Cie-kellot!)
2. Van Cleef & Arpels
Käsittämättömän hienoja, jalokivimäisiä kelloja ja mekaanisia kojeita joiden valmistuksessa ei ole vaivaa eikä rahaa säästelty. Nykypäivän Fabergé?
3. Girard-Perregaux
Laureato-mallisto elvytettiin henkiin 70-luvulta retrohengessä ja on upea kaikissa suhteissa. Muotokieleltään mallisto on lähellä Audemars Piguetin Royal Oakia ja Patek Philippen Nautilusta. Eli huippumuodikas. Hintaa on reilusti alle edellä mainittujen mallien, eli noin 10 tuhatta euroa.
Suosittelemme
4. Laurent Ferrier
Vain seitsemän vuotta vanha paja kantaa perustajansa nimeä. Kellosepäksi kouluttautunut Ferrier kunnostautui 60/70-luvuilla kilpa-ajajana osallistuen mm. Le Mansin 24 tunnin ajoihin kunnes veri veti jälleen kellojen pariin. Laurent Ferrier valmistaa vuodessa vain noin 150 kelloa ja hinnat ovat sen mukaiset, eli alkaen noin 35 tuhatta euroa.
5. Cartier
Luksusbrändin (Isolla Ällällä) taakkaa harteillaan kantava Cartier yllätti miehille suunnatulla uudella Drive-mallistoon kuuluvalla kuunvaihekellollaan, joka on ihmeellisen kohtuullisesti hinnoiteltu. Cartier Drive Moonphase teräksisenä kustantaa vain reilut 6000 euroa.
6. Vacheron Constantin
Sanat loppuvat kun tuijottaa VC:n uutta Astronomical Grand Complication 3600 -luomusta. Yhden kellosepän viiden vuoden aikana kokoamassa kellossa on 23 eri toimintoa ja yli 500 osaa. Osa toiminnoista ei edes mahdu etupuolelle vaan niitä pitää etsiä takakannen safiirilasin läpi. Hintaa ei suostuttu kertomaan, ja ehkä hyvä niin.
7. A. Lange & Söhne
Langen ”digikello” Zeitwerk sai päivityksen joka on nimetty Zeitwerk Decimal Strikeksi. Kello helähtää iloisesti joka 10. minuutti sekä tasatunnein. Pääsuunnittelija Anthony de Haasin mukaan inspiraatio toimintoon saatiin takavuosien Casion digikelloista(!). Valmistusmäärä on vain 100 kappaletta ja hinta 120 tuhatta.
8. Piaget
Piagetin askeettinen pukukello Altiplano täyttää 60 vuotta ja vuosipäiviä juhlistetaan värikkäillä malleilla. 38- ja 40-millisiä versioita saa retrovihreänä, retroruskeana ja sinisenä. Erät ovat rajatut muutamaan sataan. Hinnat noin 20 tuhatta euroa.
9. Ulysse Nardin
Profiiliaan nostava UN esitteli hienon kokoelman manufacture-mallejaan, joista perus-Classico on yllättävän maltillisesti hinnoiteltu. Emalitauluinen kaunotar irtoaa hintaan 8800 euroa.
10. H. Moser & Cie
Moserilta eivät ideat lopu eikä toimitusjohtaja Edouard Meylanin päätä palele. Messujen alla julkistettu juustokello (josta myöhemmin lisää) kampanjoi sveitsiläisyyden puolesta, sillä sveitsiläisinä myydyt kellot saattavat usein olla vain 50 % sveitsiläisiä. Säännöksiä ollaan muuttamassa, mutta Moserille vain lähes 100 % on riittävä sveitsiläisyyspitoisuus.
Perusmallisto noudattaa hillittyä mutta tunnistettavaa linjaa, eikä näitä manufacture-kaunottaria ole poskettomalla hinnalla pilattu, sillä halvimmillaan Moserin saa omakseen alle 20 tuhannella. Ehdoton messujen suosikki, jolta löytyy fantastinen kombinaatio hulluutta ja hillittyä askeettisuutta.
11. Baume & Mercier
Uusi ”My Classima” -kampanja pyrkii houkuttelemaan Daniel Wellington -sukupolvea laadukkaiden sveitsiläisten kellojen pariin. Hinnat alkavat reilusta 800 eurosta jolla saa kvartsikoneisen ja hyvin viimeistellyn sveitsiläisen ”oikean” kellon omakseen. Porttiteorian kautta tästä onkin sitten hyvä siirtyä mekaaniseen ihmemaahan kun rahkeet myöhemmin kasvavat.
12. IWC
Uusi Da Vinci -mallisto alkaa kooltaan ja hinnoiltaan maltillisesti: 36-millistä ja reilusta viidestä tonnista. Da Vincit ovat nyt pyöreitä takavuosien tonneau-kuorten sijaan. Da Vinci -pyramidin huipulta löytyy Perpetual Calendar 32 tuhannen euron hintaan.
13. Voutilainen
Suomalainen suurmies Kari Voutilainen piti majaansa muiden pienten valmistajien kyljessä vaatimattomassa huoneessa. Rauhalliseen tapaansa maestro otti vastaan vieraita yhden avustajansa kanssa ja esitteli paikalla olevia, alle kymmentä malliaan. Alle 40 kelloa vuodessa valmistava Voutilainen myy kaiken mitä pajasta ulos tulee, odotusajan ollessa noin vuoden, komplisoidummissa yksilöissä kuusi vuotta. Myös esillä olleet kellot oli luonnollisesti jo myyty. Kari Voutilainen oli ja on virkistävä poikkeus kaiken markkinahumun keskellä: Keskittynyt, hiljainen ja 100 % käsityöläinen.
Seuraavassa SIHH-messuja käsitelevässä artikkelissa ällistellään oudoimpia, taidokkaimpia ja hauskimpia Haute Horlogerie -luomuksia mitä messuilla tuli vastaan.