Suomalainen kelloyhteisö on saanut kuluneen vuoden aikana uusia toimijoita, joista tuoreimpia on Imatralta käsin toimiva Ranneaika, jonka asiakaspalvelu on itäsuomalaiseen tyyliin konstailematonta ja lupsakkaa. Mutta mitä miehiä on yrittäjä Jarkko Lipponen? Siitä otin selvää haastattelussa.

Kerro taustoistasi, kuka olet ja miten päädyit yrittäjäksi?

Olen varhaisessa keski-iässä viihtyvä perheenisä Etelä-Karjalasta. Visuaalisuus, mekaniikka ja erityisesti hienomekaniikka on aina kiehtonut minua pienestä pojanklopista pitäen ja kaikki liikkuvat lelutkin piti aina purkaa ja tutkia mitä ne pitivät sisällään – toki jotkin lelut jäivät varmasti myös kasaamatta…

Kelloja olen harrastanut jossain määrin läpi elämäni, mutta intohimoksi se syttyi heti ensimmäisen mekaanisen koneiston nähtyäni kellon safiirisen takalasin läpi – sellainen oli ehdottomasti saatava myös itselleni. Kellomakuni tuntui muuttuvan todella impulsiivisesti ja kelloja alkoikin hiljalleen kertymään omaan vitriiniin selvästi odotettua enemmän.

Jarkko Lipponen, Ranneaika.fi
Jarkko Lipponen, Ranneaika.fi

MAINOS, ARTIKKELI JATKUU ALLA


Oman kokoelman laajennuttua niin suureksi, ettei sitä enää järkisyillä voinut perustella itselle, perheelle saati tutuille päätin perustaa sen pohjalta käytettyjä arvokelloja tarjoavan yrityksen, joka konkretisoitui Ranneaika.fi:n muodossa.

Mitkä ovat yrityksesi vahvuudet?

Ranneaika yhdistää kaksi minulle tärkeää harrastustani, kellot sekä valokuvaamisen. Kellot ovat visuaalisesti erittäin aistikkaita hienomekaniikan taidonnäytteitä, jotka mielestäni myös ansaitsevat niiden arvoisensa esillepanon – oli kyseessä sitten kivijalka- tai verkkokauppa.

Ranneaika toimii ainoastaan verkossa, joten pyrin tuottamaan sivustolla myynnissä olevista kelloista mahdollisimman korkea- ja tasalaatuiset tuotekuvat selkeine tuotekuvauksineen, joiden avulla asiakkaan on helppo tutustua tuotteeseen kattavasti jo suoraan omalta kotisohvaltaan käsin.

Omega Seamaster Professional
Omega Seamaster Professional

Muihin vastaaviin toimijoihin verrattuna maantieteellinen sijainti laskettanee myöskin vahvuudeksi, koska täällä päin Suomi-neitoa ei aivan täysin vastaavia toimijoita tietääkseni ole. Samaan aikaan pääasiallisen asiakaskunnan kannalta yrityksen sijainti on myöskin heikkous, jonka pyrin voittamaan tarjoamalla varsin joustavat mahdollisuudet myöskin kasvokkain tapahtuvien toimitusten suhteen, mikäli postitus ei ole asiakkaalleni mieleinen vaihtoehto.

Millainen on hyvä arvokello?

Hyvällä arvokellolla on aina jokin tarina kerrottavanaan – se voi olla esimerkiksi kauan suvussa kiertänyt perintökello tai jonkin tietyn, ehkä jopa henkilökohtaisen tapahtuman kunniaksi valmistettu erikoismalli. Kellon kanssa koetut tapahtumat sekä eri elämänvaiheet saavat mielestäni näkyä kellossa, mutta kellon koneisto tulisi pitää hyvässä kunnossa ja huollattaa sitä sopivin määräajoin.

Rolex Explorer II
Rolex Explorer II

Korkean tunnearvon omaava kello voi edustaa mitä tahansa merkkiä tai mallia, kunhan se vain on kantajalleen tärkeä ja mieleinen. Oli kyseessä sitten tunnearvoltaan tai vaikkapa rahalliselta arvoltaan korkea-arvoinen ajannäyttäjä, niin kaikki kelloon kuuluva oheismateriaali on hyvä pitää tallessa. Tämä palkitsee viimeistään siinä vaiheessa kun arvokello saa uuden omistajan, sillä myös kellon aikakauteen kuuluvien oheismateriaalejen tutkiminen on varmasti kellon uudelle omistajalle todella mieleinen tapahtuma – ehkä jopa pienimuotoinen aikahyppy, jos vanhoista kelloista puhutaan.

Jälkikasvulle hänen syntymävuotenaan valmistetun kellon oheen voi olla tunnearvokasta lisätä esimerkiksi kyseisen syntymä-/valmistusvuoden kalenteri, lehtileikkeitä ja vaikkapa muutama valokuva – vaikeaa tuollaista pakettia on olla arvostamatta, kun moisen aikanaan käsiinsä saa!

Jos suosittelisit vain yhtä kelloa asiakkaallesi, mikä se olisi? 

Käytettyjä arvokelloja kauppaavan yrittäjän roolissa totean, että yksi kello ei ole missään nimessä tarpeeksi. 🙂 Leikki leikkinä – kysymys on todella hankala! Tähän ei millään ole yksiselitteistä vastausta, sillä jokainen asiakas on oma yksilönsä – haluaisin ensin tunnustella hänen mieltymyksiään sekä tarpeitaan kellohankinnan suhteen ennen kuin lähtisin suosittelemaan yhtään mitään.

Omega Speedmaster Professional
Omega Speedmaster Professional

Kuitenkin näin sokkona yleistäen helppona kompromissina korkean tunne- sekä rahallisen arvon puoleen suosittelisin melko kliseisesti asiakkaan oman syntymävuoden (olettaen, että asiakas olisi ostamassa kyseistä kelloa itselleen) Rolex Submarineria, tai vaikkapa Omega Speedmasteria ja mielellään täytenä settinä kaikkine alkuperäisine oheismateriaaleineen.

Tosin sopivan asiakkaan edessä suosittelisin mieluusti kelloa joltain muutamista kotimaisista omaa eleganttia muotoiluaan tuottavan kellovalmistajan valikoimista ja ei, en halua tässä nimetä heistä ketään erityisesti – on todella upeaa että meillä täällä Suomessakin on useampia erittäin varteenotettavia vaihtoehtoja!

Suomalainen kellokulttuuri, missä se mielestäsi menee?

Suomalainen kellokulttuuri voi mielestäni erittäin hyvin – kotimaista osaamista löytyy laajalti, sekä sitä arvostetaan todella paljon. Vaikka näin alan yrittäjän kannalta harrastajakunta on vielä muihin maihin verrattuna kohtalaisen pieni, niin se on kuitenkin sitäkin aktiivisempi.

Suomalainen S.U.F. Skeleton.
Suomalainen S.U.F. Skeleton.

Myös jonkinlainen murros ostokäyttäytymisessaä on ollut mielestäni havaittavissa – joitakin vuosia sitten kynnys verrattain kalliin kellon ostoon oli todella korkea, kun taas tänä päivänä vastaavat hankinnat saatetaan tehdä hyvinkin lyhyellä harkinnalla, vaikkei käyttäjä varsinaisesti kelloja olisi aiemmin harrastanutkaan.

Rolex ja Kellomies.

Harrastuneisuus kasvaa myös selvästi koko ajan ja tietoa on saatavilla paljon jo kotimaisellakin kielellä eri informaatiolähteiden muodossa. Uusilla harrastajilla on asiaan perehtyessään suorastaan runsaudenpula erilaisten brändien, kellomallien sekä informaatiotulvan muodossa!

Miten otat kellokuvasi?

Hyvä valokuva syntyy sopivasta kohteesta sekä sen valaisusta, eli valojen ja varjojen erilaisista kontrasteista. Päädyn lähes poikkeuksetta keinotekoiseen valaisuun sen manipuloinnin helppouden vuoksi, joskin aina silloin tällöin haastan itseäni ja kuvaan kelloja myös luonnonvalossa.

Työkaluina toimii useimmiten täyden kennon järjestelmäkamera macro-objektiivilla varustettuna ja valaisuun käytän yhtä, tai useampaa kauko-ohjattavaa irtosalamaa. Omaan makuuni pehmeä, kaunis valo syntyy kun valonlähde on todella suuri kuvattavaan kohteeseen verrattuna.

Tämän toteutan useimmiten sijoittamalla irtosalaman softboxin sisään, joka levittää salaman valon suuremmalle alueelle ja tekee näin ollen valonlähteestä laajemman. Sijoitan softboxin mahdollisimman lähelle kelloa, että sen kokosuhde kuvattavaan kohteeseen säilyy mahdollisimman suurena.

Omega De Ville Chronoscope GMT
Omega De Ville Chronoscope GMT

Kellojen, sekä muiden runsaasti kiiltäviä pintoja sisältävien kohteiden kuvaaminen on todella haastavaa heijastusten vuoksi, sillä jokainen kellon lähellä oleva esine peilautuu kellon kaikista pinnoista erittäin selvästi. Tämän vuoksi sijoitan kuvaussetuppini lähistöllä olevien pintojen värien suhteen mahdollisimman neutraaliin ympäristöön, joka taas säästää huomattavasti aikaa jälkikäsittelyssä.

Helppo, itselleni mieluisa valaisusetuppi koostuu kaikessa yksinkertaisuudessaan yhdestä laajasta valonlähteestä, jonka valoa heijastan kohteeseen sopivista suunnista erilaisilla valkoisilla tai tarvittaessa värillisillä pinnoilla. Päävalo värillisen pinnan kautta heijastettuna voi luoda helposti illuusion useammastakin erivärisestä valonlähteestä.

Kelloja läheltä kuvattaessa kannattaa kiinnittää huomiota myös kellon puhtauteen, sillä macro-objektiivi yhdessä salamavalon kanssa paljastaa joka ikisen sormenjäljen ja pölyhiukkasen. Puhdistuksessa tulee usein itsekin hutiloitua ja sen kyllä sitten huomaa jälkikäsittelyssä…

“Pyrin hyvällä valaisulla luomaan mahdollisimman valmiin kuvan, joten jälkikäsittelyni ei sisällä mitään sen kummempia temppuja – ainoastaan normaalia valotuksenkorjausta, terävöintiä sekä roskienpoistoa.”

Kannustan rohkeasti vain kokeilemaan, siinä ei häviä mitään. Mielikuvitusta käyttämällä toimivan valaisusetupin saa askarreltua normaaleista kotitarvikkeista ja kameran merkkiin tai malliin ei kannata liikoja kiinnittää huomiota – hyvän kuvan tekee oikea valaisu ja rohkeasti kokeileva kuvaaja. Lisävinkkejä kellokuvaamiseen liittyen löytyy Facebookin Kellofotot-ryhmästä.

Jarkko Lipponen, Ranneaika.fi
Jarkko Lipponen, Ranneaika.fi

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here