Kelloniekka – rakkaudesta kelloihin

Tyyliniekka sai viime viikolla sisarblogin, Kelloniekan. Kuten aiemmin kirjoitin, on virinneen kellokiinnostukseni voinut huomata Instagramista. En ole ollut asian kanssa yksin, sillä Tyyliniekan tiimissä ja fanilaumassa on yllättävän paljon kelloista kiinnostuneita ja jopa kelloharrastajia. Terveisiä erityisesti turkulaiselle ilmailua harrastavalle tutulleni, joka on paljastunut varsinaiseksi kellofaniksi.

Miksi Kelloniekka?

Näppituntumani on, ja tämän ovat useat kelloliikkeen pitäjät vahvistaneet, että kiinnostus kelloja kohtaan on nouseva trendi. Ja näin älykellojen markkinavyöryn äärellä mekaaniset kellot ovat suositumpia kuin koskaan. Asian voi nähdä myös tyylikysymyksenä, sillä oikeanlainen kello on asukokonaisuuteen kuin piste i:n päälle. Ja tällöin on selvää, että yhdellä kellolla ei välttämättä pärjää.

Lue Kelloniekan suosituin juttu!
Kalevan Kellosta kertova juttu on noussut suursuosioon noin tuhannella lukukerrallaan.

Ensimmäinen viikko Kelloniekan kanssa on yllättänyt positiivisesti ja vaikuttaa vahvasti siltä, että selkeälle suomenkieliselle kellosisällölle on kysyntää. Selkeä suomenkieli tarkoittaa meidän tapauksessamme sitä, että insinöörilähtöisen kellohifistelyn sijasta keskitymme käytännönläheisempään ja tyylikeskeisempään sisältöön, jossa huomioidaan kaltaiseni kelloista kiinnostunut, mutta tekniikasta suhteellisen tietämätön lukija. Ja toisin kuin Tyyliniekassa, emme rajoitu vain miesten kelloihin.

Tästä Tissotista se lähti, oma kiinnostus.
Tästä Tissotista se lähti, oma kiinnostus.

Kelloniekan rooli

Kelloniekan missiona on paitsi rakentaa suomalaista kellokulttuuria, myös vahvistaa suomalaisten kivijalkamyymälöiden ja verkkokauppojen menestymisen edellytyksiä. Uskomme vakaasti, että monipuolinen kotimainen tarjonta edesauttaa kelloharrastuksen leviämistä ja vahvistumista.

Emme ole liikkeellä yksin. Emme ole edes ensimmäisiä. Jos puhutaan suomalaisesta kellokulttuurista, löytyy sieltä Keikarin ja sen takana olevan Ville Raivion kaltainen henkilö, joka on tehnyt kullanarvoista pioneerityötä asian eteen. Kyse on luonnollisesti Kellomies Joona Vuorenpäästä, jonka Kellomies-kirja on suomalaisen kellomaailman perusteos.

Kellomiehen lisäksi yhteisöpuolelta haluan mainita Kellofoorumin ja Kelloharrastajat Suomi -nimisen FB-ryhmän. Näissä yhteisöissä käydään vilkasta ja hersyvääkin keskustelua kelloista. Suosittelen lämpimästi. Lisäksi mainitsemisen arvoisena pidän Kellohai-blogia, jonka matkaraportit ovat mielenkiintoista luettavaa.

Suosittelemme

Toivottavasti viihdyt myös Kelloniekan parissa. 🙂

 

Lue lisää