Kun yli kuusi metriä pitkä, ja miltei kolme tonnia painava komistus vangitsee silmäsi, tekisi mieli satuttaa itseään päästäkseen pötköttelemään unelmien ambulanssiin.
Tämän vuoden Hot Rod & Rock Show:n autokalustoon liittyi myös 60-luvun amerikkalainen hyötyajoneuvo. Kyseessä on aito vuosimallin 1963 Cadillacin ambulanssikonversio, jonka ulkomuoto saa allekirjoittaneessa vakavia tuntemuksia aikaiseksi. Hän on kuin vuosisadan juhliin pynttäytynyt kaunotar, joka kirkkaanpunainen mekko päällään saa kaikkien Amerikanherkkuihin hurahtaneiden kaksilahkeisten puntit tutisemaan pitkällä hoikalla korillaan.
Suurin piirtein näin kävi myös auton omistavalle karkkilaiselle pariskunnalle Eija ja Pertti Toikalle, joilla kaikesta päätellen on äärimmäisen hyvä maku autojen suhteen. Vuoden 2025 kaduntallaajasta tuntuu kertakaikkisen uskomattomalta, että kauan sitten 60-luvulla suuren rapakon takana apua tarvitsevaa tultiin valot vilkkuen ja sireenit ujeltaen hakemaan näin tyylikkäällä autolla. Cadillac kantaa mallinimeä S&S, ja se on ohiolaisen Hess & Eisenhardt -nimisen koripajan aikaansaannos. Kyseisenlaista autoja valmistettiin vain vaivaiset kymmenen autoa, joten kyseessä on todellinen megaharvinaisuus.
Cadillac edustaa vielä tyylipuhdasta 50-luvun loppua, jolle on kotimaansa muun autokaluston tapaan tyypillistä suuri koko, runsas krominkäyttö, futuristinen muotoilu peräevineen ja monet näyttävät ja laadukkaat yksityiskohdat. Kaikki on kuitenkin vielä hallitusti tyylillä tehty, eikä 70-luvun pula-ajan nuhapumppujenkkien surkuhupaisuudesta, ja pahimmista krumeluuriylilyönneistä ole vielä viitteitä.
Pellin alla sykkii sama 390-kuutiotuumainen vinkkelikahdeksikko, kuin muissakin Caddyn henkilömalleissa, sillä autonvalmistajalla ei tuolloin ollut tarjota muuta moottorivaihtoehtoa. Eipä moottorissa sinänsä tehonpuutetta ollut, sillä koneen 325 heppaa riittivät liikauttamaan noin 6,4 metriä pitkää jättiä kevyesti. Varustukseen kuuluu nelilovinen Hydramatic-rattivaihde, jota kuljettajanpukilla istunut autonsiirtelijä ja sairaanhoitajahenkilö on saanut hoidella kirkkaanpunaisesta kabiinista käsin. Moinen sisustus aiheuttaisi varmasti tänä päivänä jo vähintään jonkin komitean tahi tasa-arvovaltuutetun ärähdyksen, ja välittömän käyttökiellon olemassa olevien standardien vakasta piittaamattomuudesta. Sairaalanvalkoista sen kaiken olla pitää näin nykyaikana.
Muitakin amerikkalaisia autoja talleihinsa haalineelle Toikan parille ajatus Cadillacille syntyi osittain heidän omistamastaan Ford Edsel -poliisiautosta, joka huusi kaverikseen toista hälytysajoneuvoa. Cadillac löytyi myynnistä nettihuutokaupasta yksityisen kauppaamana. Pariskunta oli kyseisenä vuonna 2023 sopivasti Yhdysvalloissa, joten kiire auton kotiinviemiseksi tuliaisena nosti päätään.
Omistajataho ei kuitenkaan noin vain hyväksynyt tarjouksia, sillä Toikkien tekemistä korkeimmista tarjouksista huolimatta auto ei vaihtanut omistajaa. Huutokauppojen sulkeuduttua Eija kehotti vielä jättämään hieman korkeampaa tarjousta, jonka myyjä yllättäen päätti hyväksyä. Lopulta auto saatiin iloisesti Suomen kamaralle kontin täytteeksi ostettu ’66 Musse seuranaan.
Auto oli ehditty entisöidä Ameriikoissa, joten se saatiin sen suurempia puunauksia suoraan museoreksiteriin. Pienellä salapoliisityöllä netin uumenista löytyy tiedot vastaavasta myydystä Cadillacin lanssista, joka paljastuu Toikan parin autoksi. Kyseessä on Classiccars.com -nimisellä sivustolla myyty yksilö, jonka myyntihinta on 47 500 taalaa, mikä on melko edullinen summa näin harvinaisesta museokuntoisesta 60-luvun alun erikois-Caddysta. Myynti-ilmoituksessa ajomääräksi kerrotaan 63176 mailia, joten autoa ei ole työajossa ajettu mahdottomia määriä.
