Skoda oli arvostettu tšekkoslovakialaismerkki, joka teki jopa ylellisiä loistoautoja sotien välisenä aikana. Toisen maailmansodan jälkeen syntynyt rautaesirippu muutti kuitenkin kaiken, mutta Skodan väki ei antanut periksi. Sosialismin kurimuksessakin tehdyt Skodat kuuluivat itäautojen parhaimmistoon, ja esimerkiksi 1950- sekä 1960-lukujen Octavia pystyi haastamaan monet länsiautotkin. Alkuperäinen Octavia herätti sen verran positiivisia mielleyhtymiä, että Skoda päätti ottaa nimen uusiokäyttöön monta vuosikymmentä myöhemmin.
Kylmän sodan päätyttyä tšekkimerkistä tuli VW-konsernin brändi 1990-luvun alkupuolella, ja tuotteetkin kokivat melkoisen muodonmuutoksen. Vanhentuneesta takamoottoritekniikasta luovuttiin ja etuvetoisesta Favoritista kehitettiin Volkkarin teknologiaa hyödyntävä Felicia. Ensimmäinen täysin uusi malli oli Octavian uudelleensyntymä. Uuden ajan Octavian kehitystyö aloitettiin vuonna 1992 hieman sen jälkeen, kun Skoda oli aloittanut yhteistyön Volkswagenin kanssa. Skodan uutuuden korirakenteen suunnittelussa hyödynnettiin tuolloin viimeistä huutoa edustanutta CAD-tekniikkaa.
Autossa käytettiin samaa pohjalevyä neloskorisen VW Golfin kanssa, mutta Skoda sai kehitystyönsä hedelmän ensiksi tuotantoon. Octavian valmistus aloitettiin uudistetussa Mlada Boleslavin tehtaassa jo syyskuun alussa 1996, kun taas Golf lanseerattiin vasta vuotta myöhemmin. Ensimmäiset asiakkaat saivat Octaviansa vielä vuoden 1996 puolella, ja tarjolla oli kaksi bensanelosta sekä yksi turbodiesel. Korimallivalikoima täydentyi kahta vuotta myöhemmin farkkuversiolla, ja nelivetokin tuli tarjolle. Uuden ajan Octavian ensimmäinen sukupolvi pysyi tuotannossa todella pitkään, koska viimeinen yksilö valmistui vasta loppuvuodesta 2010. Valmistusmääräsaldoksi saatiin varsin komeat luvut, eli noin 970 000 isolla takaluukulla varustettua sedania ja yli 470 000 farmaria.
Suosittelemme
Toisen sukupolven Octavia tuli markkinoille vuonna 2004, ja tällä kertaa pohjalevynä käytettiin samaa rakennetta kuin viitoskorisessa Golfissa. Korimalleina jatkoivat tuttuun tapaan hatchback-mainen sedan sekä farmari, ja RS-sporttiversio nousi huomattavasti suositummaksi kuin ensimmäisen sukupolven kohdalla. Uutuutena kehitettiin maastohenkinen Scout farmarimallin pohjalta. Toista uuden ajan Octaviaa tehtiin yhdeksän vuoden aikana noin 1,6 miljoonaa kappaletta, joista pyöreästi 900 000 yksilöä oli farkkuja.
Nykyinen Octavia esiteltiin marraskuussa 2012, ja auton pohjana käytetään VW:n viimeisintä modulaarista MQB-perusrakennetta. Perusta on sama kuin nykyisessä seitsemännen sukupolven VW Golfissa, eli hyväksi havaittua reseptiä ei ole muutettu. Viimeisinkin Octavia on ollut melkoinen menestys, ja auto on keikkunut myös Suomessa monen kuukauden ajan rekisteröintitilaston kärkipaikalla. Korimallit ja versiot ovat pääosin samat kuin edellisessä Octaviassa, mutta tekniikkaa on toki modernisoitu jatkuvasti. Alemman keskiluokan Skoda on merkkinsä myydyin malli, ja uuden ajan Octavioita on valmistettu viimeisten 20 vuoden aikana yli viisi miljoonaa kappaletta. Octaviaa on tehty Mlada Boleslavin lisäksi Venäjällä, Kazakstanissa, Intiassa sekä Kiinassa, joten kyseessä on jo melkoinen maailmanauto. Seuraavaksi vuorossa on nykyisen Octavian facelift, jota odotellaan kauppoihin ensi vuoden aikana.
