Saab aloitti autotuotannon jo 1940-luvulla. Lentokoneiden muodoista inspiraationsa saanut ”Ursaab” muuttui 92-nimiseksi tuotantomalliksi vuonna 1949, ja sama perusrakenne säilyi tuotannossa jopa 1980-luvun alkuun saakka. 1960-luvulla Saabin perhesukkula kehittyi 96:ksi, jota alettiin valmistaa myös Uudenkaupungin autotehtaassa vuodesta 1969 alkaen. Silloin alkuperäinen kaksitahtitekniikka oli jo vaihtunut Fordilta lainattuun V4:een.
Bongasimme viikonloppuna Lahden Classic Motor Show’ssa Suomen Saab-klubin osastolla erikoisen näköisen Ysikuupan, jonka avatun konepellin ympärillä pyöri jatkuvasti väkeä. Moottoritilassa näytti komeilevan turbolla terästetty V4, mutta ahdin ei ollut todellakaan tämän auton ainoa muutos. Helpompaa olisi ehkä luetella Saabissa alkuperäiseksi jätetyt kohdat, koska niitä ei ole enää paljon.
Sipoolaisen Toni Koskisen omistama ja rakentama 96 aloitti taipaleensa vuonna 1976 Uudenkaupungin autotehtaalla tuhansien kaltaistensa joukossa. Koskinen hankki Saabin edullisesti vuonna 2002, ja tarkoituksena oli kunnostaa siitä nopeasti kesäksi ajopeli. Ruosteisen karu todellisuus selvisi kuitenkin pian, ja pikaiseksi suunniteltu projekti hidastui merkittävästi. Tästä alkoi myös ulkoasun muuttaminen, jolle ei meinannut enää loppua näkyä.
Saabin Space Banana -lempinimikin kuvaa sen erästä vaihetta ulkonäön osalta. Projekti aloitettiin jo tammikuussa 2002, ja laajat ruostevauriot oli saatu korjattua seuraavan vuoden syksyyn mennessä. 96:n koriin hitsattiin kolme neliömetriä uutta peltiä, ja myös kaikki ovet sekä lokasuojat menivät uusiksi. Tällöin kori maalattiin keltaiseksi, ja auto saatiin katsastettua.
Suosittelemme
Syksyyn 2007 mennessä 96:een oli upotettu jo yli 1000 työtuntia. Saab rakennettiin lähelle nykyistä ulkoasuaan siitä eteenpäin noin vuoden aikana, mikä nieli jälleen reilut 700 työtuntia. Korimuutosten yhteydessä 96:een tuli yli 20 metriä uutta hitsaussaumaa, jotka kaikki viimeisteltiin koritinalla. Korityöt tehtiin itse käsityönä pellistä omassa tallissa.
Talvella ja keväällä 2010 alkuperäisen V4:n kaveriksi ruuvattiin Garrettin GT17 -turboahdin, ja samalla koneen alakerta vahvistettiin ARP:n pulteilla. Myös moottorin kaikki tiivisteet uusittiin ja konehuone käytiin läpi siistimmän ulkoasun nimissä. Lisäksi iso määrä apulaitteita sai pintaansa uuden maalin samassa rysäyksessä.
Koneen tehotavoitteeksi asetettiin noin 100 heppaa 0,4 baarin ahtopaineilla. Lukema ei varsinaisesti huimaa päätä, mutta toisaalta Ysikuutosen omapaino on vain 900 kilon luokkaa. Vuosina 2013-2014 oli jälleen koritöiden vuoro. Konepeltiin tehtiin esimerkiksi 110 kappaletta louverseja, ja spoilerilla höystetyn takaluukun tilalle laitettiin tavallinen tasoitettu kontti. Vuonna 2015 viimeisteltiin turbon asennus, ja Saabin ulkonäkökin sai hieman uutta ilmettä mm. valkosivurenkaiden avulla. Turbomoottori laitettiin ensimmäisen kerran tulille 11.9.2015.
Talven 2015-2016 aikana koneelle tehtiin lopulliset säädöt ja tehonmittauskin suoritettiin. Muutoskatsastuksen vuoro oli puolestaan keväällä 2016, eli koko projekti vei noin 14 vuotta. Yllä mainittujen muutosten lisäksi Saab on saanut osakseen paljon muutakin tuunausta, kuten punaista ja mustaa sekä kultahilettä yhdistelevän maalauksen. Lisäksi maskipelti on vaihdettu vuoden 1968 pyöreälamppuiseen versioon, ja puskurit sekä kylkilistat on poistettu. Myös etulokasuojien vilkun reiät on hitsattu umpeen.
Taakse on tehty puolestaan 45-milliset lokasuojanlevikkeet, ja pyöristettyjä etupyöränaukkoja on levitetty 15 millin verran. Etuhelma sekä takahelma on väännetty käsin pellistä, ja sama koskee myös helmalevikkeitä. Takalokasuojien päät on puolestaan pyöristetty, ja lokareihin on upotettu pyöreät valot. Lisäksi kaikki lokasuojat on hitsattu kiinni koriin, ja kyljetkin on tasoitettu. Vain Saabin katto on alkuperäinen, mikä kertoo korimuutosten laajuudesta.
Sisustaa on puolestaan vanhennettu 1960-luvun kaksitahti-Saabin kojelaudalla. Ratti on napattu vuoden 1967 96 V4:stä, ja matkustajat pysyvät tukevasti paikoillaan sporttipenkkien ansiosta. Sisäkatto ja takapenkki on maalattu mustaksi, ja mittarit on napattu Auto Gagen valikoimasta. Kojelaudan alle on asennettu vielä lisämittaristo, ja kojelautaan on integroitu päävirtakytkin starttinappulan kera.
Voimansiirrosta vastaa puolestaan rattivaihteilla ja vapaakytkimellä varustettu nelipykäläinen manuaali, jonka liikeratoja on lyhennetty. Alustaakin on madallettu ja jäykistetty, ja eteen on lisätty kallistuksenvakaaja. Retrotyyliä saadaan valkosivujen lisäksi levitetyistä 16-tuumaisista peltivanteista ja kromatuista pillerikapseleista. Vanteiden takana piilevät alkuperäiset kunnostetut levyt ja rummut takana.
Klassista tyyliä löytyy myös 1960-luvun kattotelineestä, mutta äänentoisto edustaa taas modernimpaa linjaa MP3-soittimen ja kunnon hifien myötä. Vaikka vannoutuneimmat pussihousut pyörittelevät ehkä päätään tämän Saabin edessä, lähes 15 vuoden työn vaatinut ”avaruusbanaani” erottuu ainakin joukosta rohkealla otteellaan. Autoa on hankala luokitella mihinkään lokeroon, koska siihen on yhdistetty niin montaa tyyli- ja rakentelusuuntausta.
