Lamborghineista puhuttaessa mieleen tulevat useimmiten villin näköiset keskimoottoriset superautot, mutta maineikas italialaismerkki on tehnyt muunkinlaisia sportteja. Yksi niistä on 50 vuoden ikään ehtinyt Jarama.
Lamborghini Jarama
Jarama sai kunnian jäädä historiankirjoihin viimeisenä etukeskimoottorilla varustettuna urheilumallisena Lambona. Sen jälkeen italialaiset ovat hyödyntäneet kuskin takana sijaitsevaa keskimoottoria kaikissa autoissaan brutaalia LM002-maasturia ja tämän hetken bestsellerinä toimivaa Urus-katumaasturia lukuun ottamatta. Puoli vuosisataa sitten maasturimallinen Lamborghini olisi ollut vielä pyhäinhäväistys, joten kevään 1970 Geneven autonäyttelyssä ensi-iltansa saanut Jarama oli elegantti 2+2-paikkainen gran turismo.
Jaramaa ei suunniteltu aivan puhtaalta pöydältä, vaan perusrakenteena toimi jo Islerossa ja 400 GT:ssä koeteltu ratkaisu. Jarama sai kuitenkin päivitetyt alustarakenteet, levyjarrut joka kulmaan ja edessä jopa tuuletuksella, leveämmän raidevälin ja aikansa huipputeknologiaa edustaneet 15-tuumaiset magnesiumvanteet. Uusi vuosikymmen näkyi myös muotoilussa, joka oli huomattavasti kulmikkaampaa kuin 1960-luvun GT-autoissa. Linjoista vastasi tuolloin Carrozzeria Bertonelle työskennellyt Marcello Gandini, jonka kynästä on peräisin moni muukin Lamborghini.
Esisarjan Jaramoiden kokoonpanosta vastasi vielä Carrozzeria Marazzi -niminen koripaja, jolla oli sormensa pelissä myös Isleroiden valmistuksessa. Sarjatuotanto-Jaramat naputeltiin kuitenkin kasaan Carrozzeria Bertonella, mutta välillä turvauduttiin hieman improvisoidulta vaikuttaviin ratkaisuihin. Niinpä vuoden 1972 100 viimeisessä yksilössä oli Bertonen tekemät koripaneelit, mutta kokoonpano hoidettiin kuitenkin Marazzilla.
Suosittelemme
Jarama jäi harvinaiseksi näyksi, koska vuosina 1970-1976 valmistui ainoastaan 328 autoa. Niiden joukkoon kuuluvat 176 Jarama GT:tä vuosilta 1970-1973 ja 152 Jarama GTS:ää. Viimeksi mainitut tunnistaa konepellin poikittaissuuntaisesta ilmanottoaukosta, etupyörien taakse sijoitetuista ilmanpoistoaukoista, erilaisista vanteista, päivitetyistä etuistuimista ja uusilla mittareilla varustetusta kojelaudasta. Kulusta vastasi nokalla muriseva 3,9-litrainen V12, jota ruokittiin kuudella tupla-Weberillä. Teholukema nousi Jaraman valmistuksen aikana 350 hevosvoimasta 365 heppaan, ja huippuja riitti parhaimmillaan 260 km/h:n verran.
Lamborghinien nimet ovat useimmiten peräisin härkien maailmasta, ja Jaramakaan ei muodosta poikkeusta tähän sääntöön. Auto ristittiin nimittäin Madridin pohjoispuolella sijaitsevan alueen mukaan, joka on kuuluisa taisteluhärkien kasvatuksesta. Vaikka kyseessä on harvinainen auto jopa Lambon omalla mittapuulla, Jaramoiden hinnat ovat pysyneet yllättävän inhimillisellä tasolla moneen muuhun GT-klassikkoon verrattuna. Jaraman voi saada alleen jopa reilulla 80 000 eurolla, mutta parhaista yksilöistä täytyy kuitenkin pulittaa lähemmäs 200 000 euroa.
