Vaikka lähes kaikki autoalan toimijat hehkuttavat sähköistä tulevaisuutta ja autonomista ajamista, äärimmäisellä suorituskyvyllä ja huippunopeudellakin on edelleen melkoinen vetovoima. Huippunopeussota on viime vuosina tiivistynyt VW-konserniin kuuluvan Bugattin ja kahden paljon pienemmillä resursseilla toimivan firman taisteluksi. Ne ovat ruotsalainen Koenigsegg ja amerikkalainen Hennessey. Jälkimmäinen esitteli juuri Venom F5 -nimisen supertykkinsä, jonka mainostetaan pystyvän yli 480 km/h:n huippuihin.
Tämä lupaus on kuitenkin vielä lunastamatta käytännössä, ja Bugatti Chironinkaan lopullista huippunopeutta ei ole vielä kerrottu. Se saattaa yltää 450 km/h:n paremmalle puolelle, mutta asiasta saadaan varmuus ilmeisesti vasta ensi vuonna. Chironia edeltäneen Veyronin Super Sport -versio ylsi jo vuonna 2010 431 km/h:n keskimääräiseen huippunopeuteen mitattuna kahteen eri suuntaan, ja tämä ennätys on ollut voimassa näihin päiviin asti.
Koenigsegg vei nyt Agera RS -nimisen hyperautonsa USA:n Nevadaan, jossa tarkoituksena oli rikkoa Bugattin ennätyslukema. Ruotsalaistykin ahdetusta veekasista irtoaa peräti 1360 heppaa, joka on kuitenkin vähemmän kuin Chironin 1500 hevosvoimaa ja Hennessey Venom F5:lle luvatut 1600 pollea. Pienestä ”tehovajeesta” huolimatta Agera RS täräytti tauluun muikeat 438 km/h heti ensimmäisellä vedolla, ja toinen yritys tuotti tulokseksi huimat 458 km/h. Kahden suunnan keskiarvoksi tuli siis 447 km/h, jolla jätettiin Veyron Super Sportin seitsemän vuoden ennätyslukema kirkkaasti taakse.
Ennätyksestä tehdyltä videolta selviää, että Koenigseggin testikuski Niklas Lilja kiihdytti molemmilla vedoilla hyvin hitaasti auton voimavaroihin nähden. Tällä haluttiin estää pyörien sutiminen, ja Lilja löi tallan pohjaan vasta noin 300 km/h:n vauhdissa. Seuraavat 100 km/h kelattiin mittariin vain kymmenessä sekunnissa, eli Agera RS kiihtyy kolmestasadasta neljäänsataan suunnilleen samassa ajassa kuin tavallinen perheauto nollasta sataan. Video kertoo myös, että 457,5 km/h nopeus saavutettiin varsin helposti takaisinpäin ajettaessa.
Koenigseggien todellisia huippunopeuksia ei pystytty mittaamaan vuosikausiin, koska miltään kilparadalta ei löytynyt tarpeeksi pitkää suoraa. Ongelma ratkaistiin samalla tyylillä kuin jenkkien oman SSC Ultimate Aeron tapauksessa, eli ruotsalaiset vuokrasivat käyttöönsä pätkän yleistä maantietä. Sopiva tie löytyi Nevadasta, ja siellä päästiinkin tykittämään heti täyteen vauhtiin.
