Nykyään jo seitsemänteen sukupolveensa ehtinyt Volkswagen Golf tunnetaan luokkansa priimuksena, josta on hankala löytää hintaa lukuun ottamatta mitään kovin suurta moitittavaa. Yksi vika Golfin perusmalleissa kuitenkin on. Ne ovat niin tasaisen hyviä autoja, että ajokokemus uhkaa väkisinkin mennä tylsän puolelle. Mutta mitä tapahtuu, kun perinteinen polttomoottori vaihdetaan täyssähköiseen voimanlähteeseen?

Toimintasäde ja lataus

Otimme koeajoon kompaktiluokan kestosuosikin täyssähköisen version, joka tunnetaan e-Golfina. Auto on tavallisempien Golfien tavoin etuvetoinen, ja sähkömoottorille virtaa syöttävän akun kapasiteetti on tätä nykyä 35,8 kWh. Sähkö-Golfin alkuperäisellä versiolla pääsi pahimmillaan vain noin 100 kilometrin päähän, mutta nyt toimintamatkaa riittää tuplasti enemmän. Täyteen ladattu auto kertoi käytettävissä olevaksi toimintasäteeksi noin 270 kilometriä, mutta 200 km lienee realistisempi arvo käytännön ajossa. CCS-tyyppisellä pikalaturilla akut saa parhaimmillaan noin 80-prosenttisesti täyteen 45 minuutissa, mutta vain tilapäiskäyttöön suositellusta kotipistorasiasta täyteen lataaminen kestää peräti 20 tuntia. 7,2 kilowatin latauslaitteella tehdyn peruslatauksen kestoksi ilmoitetaan puolestaan 5 tuntia ja 20 minuuttia.

Erikoisen tavallinen

Autoon sisään astuminen ei paljasta ensi alkuun mitään kovin erikoista. Hallintalaitteet ovat tuttua VW:tä, ja kaikki on juuri siellä missä pitääkin. Käynnistysnapin painaminen kertoo kuitenkin viimeistään, että alla on hieman erikoisempi laite. Polttomoottorin tyhjäkäynnin sijasta ilmoille kajahtaa vain pieni kilahdus, joka kertoo e-Golfin olevan lähtövalmis. Mittaristo on täysin digitaalinen, ja nopeusmittari ulottuu vain 160 km/h:n lukemaan asti. Kierroslukumittarin paikalla on puolestaan osoitin, joka kertoo energian talteenoton ja kulloinkin käytössä olevan sähkövoiman määrästä.

Vaihdekeppi kannattaa vetää tavallisen D-asennon takaa löytyvälle B-pykälälle asti, jolloin auton kulku hidastuu voimakkaasti kaasua nostettaessa ja energiaa otetaan talteen. Hidastumisen voimakkuutta voi säätää kolmeen eri asentoon liikuttelemalla keppiä sivusuuntaan siinä kohtaa, jossa polttomoottoriauton automaattilaatikko menisi manuaalimoodiin. Voimakkaimmalla hidastumisella jarrua ei juuri tarvita kuin pysähdyttäessä.

Välitöntä voimantuottoa

Jo ensimmäinen kaasun painallus kertoo, että sähkö-Golf liikkuu todella vaivattomasti. Tunne on lähes epätodellinen, kun maisemat vaihtuvat lähes täydellisessä hiljaisuudessa. Sähkövolkkarin voimanlähdettä voi kutsua lähes äänettömäksi, kun esimerkiksi Teslasta tuttu metron ujellusta muistuttava soundi loistaa poissaolollaan. Jo paikaltaan lähtö tuntui vaivattomalta, mutta vasta vauhdissa tehty reippaampi kaasunpainallus vetää hymyn korviin. Auto kiihtyy ilman minkäänlaista viivettä, joten nopeusrajoitusten kanssa saa olla todella tarkkana. E-Golfilla ehtii erityisesti kaupunkiliikenteessä pujahtaa lähes mihin tahansa väliin, ja moni paljon tehokkaampi polttomoottoriauto jäisi helposti ihmettelemään sähkö-VW:n perävaloja.

Sähäkän menon salaisuus löytyy sähkömoottorin välittömästä voimantuotosta. E-Golfin 136 hevosvoimaa ja 290 newtonmetrin maksimivääntö eivät kuulosta huimilta lukemilta, mutta asia muuttuu, kun ne tulevat käyttöön silmänräpäyksessä. Potkua on hetkittäin niin paljon, että luistoneston valon saa helposti vilkuttamaan kuivallakin asfaltilla. Nollasta sataan mennään varsin rauhallisesti 9,6 sekunnissa, mutta käytännön ajossa ja vauhdista kiihdytettäessä auto tuntuu moninkertaisesti tätä nopeammalta.

Maantieajokin maistuu ainakin ajo-ominaisuuksien ja melutason puolesta. Ekorenkaat eivät juuri heikennä Golfin mainiota ajettavuutta, ja rengasmelukaan ei nouse hallitsevaksi moottoriäänien puuttuessa. Tilat vastaavat tavallisia Golfeja, mutta laturin johto jää häiritsevästi pyörimään pitkin takaluukun lattiaa. E-Golfin varustelu on varsin kattava, koska autossa on jo vakiona mm. lämmitettävä tuulilasi, ledivalot, navigaattori ja 9,2-tuumainen kosketusnäyttö. Se häviää tosin käytettävyydeltään yksinkertaisemmille systeemeille, koska mm. äänenvoimakkuuden säätönuppi puuttuu kokonaan.

Ei ihan halpaa hupia

E-Golf on siis varsin mainio paketti, mutta toimintamatka on edelleen kaukana polttomoottoriautoista. Jäljellä oleva toimintasäde tuntuu lisäksi hupenevan todellisia kilometrejä nopeammin vähänkin reippaammalla kaasunkäytöllä, johon sähkömoottorin välitön voimantuotto suorastaan houkuttelee. Jos noin 200 kilometriin jäävä toimintasäde riittää omiin tarpeisiin, e-Golf palvelee suorastaan riemukkaana arkiautona. Tästä huvista täytyy tosin olla valmis maksamaan, koska e-Golfin hinnat lähtevät liikkeelle noin 43 000 eurosta, ja koeajoauto kustansi jo 44 000 euron verran.

Edullisempaa sähkövolkkaria odottelevien täytyy malttaa vielä reilu vuosi, jolloin Golfin kokoinen I.D. esitellään. Sen hinnan pitäisi jäädä vastaavan polttomoottori-Golfin tasolle, eli pelkästään sähköautoksi suunniteltu uutuus maksanee myyntiin tullessaan noin 30 000 euroa. Takamoottorisen I.D:n tulo tarkoittaa myös sitä, että polttomoottoriauton kuoriin tehty e-Golf jää lajinsa viimeiseksi. Se on omalla tavallaan harmi, koska markkinoilla ei ole toista näin tavallisen oloista sähköautoa.

Lopuksi vielä kiitokset Tampereen Laakkoselle koeajoauton lainasta.