Suomestakin löytyy hienoja klassikkoautonäyttelyitä, mutta suuressa maailmassa asiat ovat vielä vähän eri tasolla. Vietimme kaksi päivää Saksan Essenin Techno Classicassa, joka kilpailee Euroopan ja koko maailman suurimman klassikkoshow’n tittelistä esimerkiksi Pariisin Retromobilen kanssa.
Kun Suomen näyttelyissä on yleensä käytössä muutama halli, Essenissä niitä oli vaatimattomasti kahdeksan. Ja kun mikään niistä ei ole aivan minikokoinen, koko tarjonnan kahlaaminen läpi yhdessä päivässä on lähes mahdoton tehtävä. Niinpä vietimme paikalla suosiolla kaksi päivää peräjälkeen. Kahdeksan sisähallin lisäksi näyttelyyn kuuluu vielä useampi ulkoalue, joilla on myynnissä pääosin hieman vähemmän arvokasta kalustoa kuin sisätilojen ständeillä.
Suuri ero Suomen näyttelyihin on myös siinä, että näytteilleasettajat eivät ole yksittäisiä harrastajia vaan merkki- tai mallikerhoja tai klassikkoautokauppiaita ja muita alan firmoja. Viimeksi mainittujen kalusto edustaa yleensä arvokkaampaa päätä, ja kalleimpien autojen hinnat liikkuivat varmasti kymmenissä miljoonissa. Tänä vuonna paikalla olivat jälleen myös autonvalmistajat ensimmäistä kertaa koronan jälkeen. Esseniin olivat tulleet omien klassikko-osastojensa voimin saksalaismerkit Mercedes-Benz, Audi sekä Volkswagen, ja myös Skodan osasto löytyi Audin kyljestä.
Näyttävin esiintyminen oli Mercedeksellä, joka oli valloittanut merkittävän siivun ykköshallista. Essenissä juhlittiin esimerkiksi pagoda-kattoisen SL:n sekä 600:n 60-vuotispäiviä, ja paikalla pääsi ihailemaan myös viimeistä valmistunutta Kuussatasta vuodelta 1981. Volkkarilla vietettiin puolestaan Passatin viisikymppisiä ja Audilla TT:n neljännesvuosisatajuhlia, kun taas Porsche 911:n 60-vuotissynttärit hoituivat merkkikerhojen voimin. Vitoshallin ”palatsin” edustan tähtinä loistivat tänä vuonna Lamborghinin superautoklassikot merkin 60-vuotispäivien merkeissä.
Suosittelemme
Näyttelyn skaala ulottui 100 vuoden takaisista menopeleistä upouusiin superautoihin, mutta painopiste löytyi jostakin tältä väliltä. Ja Saksassa kun oltiin, paikalliset merkit olivat luonnollisesti parhaiten edustettuina. Toisaalta esimerkiksi italoautojen ystävilläkään ei ollut valittamista, kun paikalla pääsi kuolaamaan vaikkapa Miami Vicen valkoista Ferrari Testarossaa ja maranellonpunaista F40:tä vieri vieressä.
Tuhansien autojen lisäksi Esseniin oli löytänyt tiensä varmasti satoja oheistavarakauppiaita, joiden valikoima ulottui varaosista peltikyltteihin ja vanhoihin leluihin sekä pienoismalleihin. Paikalla kuului olevan meidän lisäksemme muitakin suomalaisia, ja ulkoalueeltakin löytyi ainakin yksi hienokuntoinen Alfa myynnissä kotimaan kilvillä. Jos klassikkoähky ei pelota, Esseniin voi suunnata seuraavan kerran ensi keväänä. Tämänvuotinen näyttely oli jo 33. lajissaan, eli ensimmäisen kerran Techno Classica järjestettiin 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Tässä parhaat palat tämänvuotisesta näyttelystä:
