Ensimmäiset japanilaiset autot rantautuivat vanhalle mantereelle 1960-luvun alkupuolella. Ensin niille lähinnä naureskeltiin, mutta eurooppalaisten kilpailijoiden hymyt alkoivat hyytyä viimeistään seuraavan vuosikymmenen mittaan. Japsit tarjosivat edullisemmilla hinnoilla paremmin varusteltuja autoja, joten niille alkoi löytyä mukavasti ostajia erityisesti sellaisista maista, joissa ei ollut omaa perinteistä autoteollisuutta.
Näin kävi esimerkiksi Suomessa, jossa on ollut erityisen vahva japsikanta jo vuosikymmenten ajan. Sen sijaan mm. Saksassa japanilaiset yleistyivät paljon hitaammin. Siellä ja monessa muussa Keski-Euroopan maassa niiden läpimurto tapahtui vasta 1980-luvun puolella, jolloin Mazda 626 kohosi yhdeksi myydyimmistä tuontiautoista.
Keskiluokkaa edustanut japsi tarjosi paremman varustelun kuin mm. VW Passat ja Opel Ascona, ja ajo-ominaisuudetkin alkoivat jo lähestyä eurooppalaistasoa. Vuosina 1982-1987 Euroopassa kaupattu 626 oli tuttu näky Suomessakin, vaikka se jäikin täällä esimerkiksi Toyotan mallien varjoon myyntilukemiltaan. Autoa sai sekä perinteisenä neliovisena sedanina että sporttisemman oloisena viisiovisena viistoperänä, joka oli myös käytännöllisempi valinta ison takaluukkunsa ansiosta.
Ruoste oli tämänkin japsin pahin ongelma, ja niinpä 626:t ovat kadonneet lähes täysin Euroopan katukuvasta. Vaikka jostakin onnistuisi löytämään vähäruosteisen tai jopa ruosteettoman yksilön, siitäkään ei tarvitse maksaa muutamaa tonnia enempää. 1980-luvun perhejapsien arvostus on edelleen lähes olemattomalla tasolla, mikä näkyy myös hinnoissa.
Suosittelemme
Nyt tanskalaisen CC-Carsin myyntilistoille on putkahtanut vuoden 1986 626, joka edustaa äveriäintä GLX-varustetasoa. Penkit ovat ajan hengen mukaista punaruskeaa plyysiä, ja kulusta vastaa kaksilitrainen nelonen nelipykäläiseen automaattiin yhdistettynä. Suorastaan ylellinen vaikutelma viimeistellään peltisellä kattoluukulla ja tyyliin hyvin istuvilla tarvikealuvanteilla.
Erikoisinta tässä autossa on kuitenkin sen ajomäärä. 626:n mittarissa on nimittäin alle 1000 kilometriä, eli auto on sekä sisältä että päältä täysin uudenveroisessa kunnossa. Moottoritilakin on kuin suoraan tehtaan jäljiltä, joten tässä yksilössä olisi potentiaalia vaikka museokäyttöön. 1980-luvun perusjapsia voi olla kuitenkin hankala kaupata museoille tai autokeräilijöille, ja hintakin voi muodostua esteeksi monille. Lähes ajamattomasta Mazdasta pyydetään nimittäin yli 17 000 euroa, mikä on jo ennätystasoa vanhan 626:n kohdalla.
