Vuoden 1993 Porsche 911 Carrera RSR 3.8 “Strassenversion” huudettiin 3 492 500 puntaan eli noin 4,1 miljoonaan euroon. Kyse ei ole tavallisesta radalle tarkoitetusta RSR:stä, vaan erittäin harvinaisesta katulaillisesta versiosta, joita rakennettiin ainoastaan kaksi kappaletta. Katuja tämä yksilö ei tosin ole juurikaan nähnyt, sillä matkamittarissa on edelleen vain kymmenen kilometriä.
Kun Porschen tehdastallin Group C -ohjelma päättyi FIA:n lakkautettua urheiluautojen maailmanmestaruusluokan vuonna 1992, syntyi 964-sukupolven 911 Carrera RSR 3.8, joka piti yllä Porschen GT-kilpailuperinnettä ja jonka vaikutus näkyy tavallaan yhä nykyisissä GT-Porscheissa.
Konepellin alla huokuu ilmajäähdytteinen, 3,8-litrainen kuusisylinterinen M64/04-bokserimoottori, joka tuotti parhaimmillaan noin 380 hevosvoimaa. Ovet ja konepelti valmistettiin alumiinista, sivu- ja takalasit tavallista ohuemmasta lasista painon minimoimiseksi, ja lasikuituinen takasiipi muodosti yhdessä moottoritilan kannen kanssa yhtenäisen kappaleen.
Kilpailukelpoisuusuuden täyttämistä varten Porsche rakensi 55 kadulle tarkoitettua RS-mallia ja 51 kilpailuvalmista RSR:ää, jotka keräsivät välittömästi näyttäviä tuloksia: kokonaisvoitot muun muassa Spa-Francorchampsin 24 tunnin ajossa ja Suzukan 1000 kilometrissä vuonna 1993, luokkavoitto Le Mansin 24 tunnin ajossa sekä luokan täyskatto Daytonassa.
Kaikista 51 RSR:stä 48 toimitettiin elokuuhun 1994 mennessä. Kolme viimeistä poikkesi joukosta – yksi rakennettiin koriksi vaurioituneen kilpa-auton tilalle, ja loput kaksi rakennettiin erään Porsche Exclusiven VIP-asiakkaan tilauksesta täysin kadulle sopiviksi. Sama asiakas tilasi kertaostona myös neljä Turbo S Lightweightia, ja kaikki kuusi autoa varusteltiin ratkaisuilla, joita ei nähty koskaan muissa asiakasautoissa: kultaiset jarrusatulat ja ametistinväriset Speedline RS -vanteiden keskiöt.
Huutokaupattu auto, alustanumero 496107, valmistui vasta maaliskuussa 1996 – lähes kaksi vuotta muun RSR-tuotannon päättymisen jälkeen. Syynä oli täysin käsintehty Guards Red -nahkasisusta, joka verhoili paitsi istuimet, ohjauspyörän ja kojelaudan, myös hitsatun turvakaaren, ohjauspylvään, keskikonsolin ja ovien sisäpuolet. Matto sävytettiin Can Can Red -sävyyn, kuusipisteiset Schroth-vyöt väritettiin yhteen sisustan kanssa, ja kojelaudan tuuletusaukot, kytkimet sekä vilkun ja pyyhkijän varret verhoiltiin mustalla nahalla. Maalipinta on hopeanharmaa Polar Silver Metallic, ja auto sai lisäksi kaksoissytytyksellä varustetun “Le Mans” -kilpamoottorin, 120 litran polttoainesäiliön, ilmatunkit sekä 40-prosenttisen lukkotasauspyörästön – saman varustelutason kuin sisarautonsa, Grand Prix White -värinen 496109.
Kumpaakaan kahdesta Strassenversion-autosta ei koskaan ajettu kunnolla. Ne säilytettiin lähes koskemattomina lähes kaksi vuosikymmentä, kunnes kokoelma löydettiin uudelleen vuonna 2015 – autot yhä tehtaan suoja-ainekerroksen peitossa. Nyt huutokaupattu 496107 on säilynyt niin alkuperäisenä kuin harvinainen kilpa-auto voi olla: mittarissa kymmenen kilometriä, alkuperäiset renkaat ja numerosarjaltaan yhteensopivat moottori ja Getrag-vaihteisto. Auto vaihtoi omistajaa vuonna 2017 ja päätyi nykyiselle myyjälle vuonna 2023, kummankaan koskematta autoon juuri muuten kuin kuljetusten yhteydessä. Kun rinnalle asettaa Porschen tunnetummat harvinaisuudet – 959:n, Carrera GT:n tai hybridi-918 Spyderin – RSR 3.8 “Strassenversion” voi hyvinkin olla niitä kaikkia harvinaisempi: maailmassa on vain kaksi, ja tämä on niistä vähemmän ajettu.
3 492 500 puntaa eli noin 4,1 miljoonaa euroa, kertoo, että varakkaammasta päästä olevat keräilijät ovat valmiita maksamaan huippuhintoja aidosti ainutlaatuisesta tarinasta – eikä pelkän tyyppikilven perusteella. Kun kyseessä on automalli, jota rakennettiin vain kaksi kappaletta, ja tämä on niistä vielä vähemmän ajettu yksilö, sekä verraten muihin huutokaupattujen autoharvinaisuuksien hintoihin, niin neljä milliä tästä harvinaisuudesta ei kuulosta pahalta, eihän?
