Uusiseelantilainen Bruce McLaren oli kilpa-autoilija, joka perusti nimeään kantavan F1-tiimin jo vuonna 1963. Ison-Britannian Wokingissa päämajaansa pitävä talli päätyi myöhemmin Ron Dennisille, joka jalosti siitä varsinaisen kultakimpaleen. McLarenin autoilla on ylletty lukuisiin mestaruuksiin niin Ayrton Sennan kuin Mika Häkkisenkin käsissä, joten F1-kilpurit taitavat olla ensimmäinen mielleyhtymä merkistä puhuttaessa.

McLaren on kuitenkin tehnyt katuautojakin, joista legendaarisin on tietysti 1990-luvulla maailman nopeimman sarjavalmisteisen auton titteliä kantanut F1. Sen jälkeen katumallien osalta seurasikin sitten pidempi tauko, kunnes hieman kryptisesti nimetty MP4-12C esiteltiin vuonna 2011. Tällä hetkellä Macin katuautomallisto koostuu Sports Series -sarjaan kuuluvasta 570S:stä ja sen johdannaisista, Super Series -linjaa edustavasta 720S:stä ja Ultimate Series -tasoa edustavasta Senna-rataohjuksesta.

Merkin lähtötasoa edustaa siis 570S-niminen keskimoottorisportti, joka sekin on nopeampi kuin monen muun autonvalmistajan huippumalli. 570S lanseerattiin markkinoille vuonna 2015, ja avokattoinen Spider seurasi perässä viime vuonna. Ensimmäiset asiakasautot luovutettiin loppuvuodesta, ja ne kaikki edustavat jo 2018-mallivuotta.

Brutaalia suorituskykyä

Pääsimme lähes tuliterän taivaansinisen McLaren 570 S Spiderin puikkoihin heinäkuisena hellepäivänä, eli ainakin keli suosi superautoilua vain taivas kattona. 570S:n ovet avautuvat napista painamalla ylöspäin, ja kulku ohjaamoon vaatii jonkin verran notkeutta. Sinne päästyään kaikki on kuitenkin kohdallaan. Nahkaverhoillut kuppimaiset penkit tukevat juuri oikeista kohdista, ja katse kiinnittyy lähes kokonaan mustalla alcantaralla verhoiltuun kojelautaan.

Sen keskellä komeilee pystysuuntainen näyttö, mutta muuten tyyli on hyvin tarkoituksenmukaista. Auto viestittää selvästi, että se on tehty ennen kaikkea ajettavaksi. Starttinappulan painallus herättää henkiin 3,8-litraisen tuplaturbokasin, joka tuottaa 570S:n etupenkkien takana 570 hevosvoiman tehon ja tarkalleen 601 newtonin huippuväännön. Ne ohjataan takapyörille italialaisen Grazianon kehittämän seitsemänpykäläisen kaksoiskytkinlaatikon kautta.

Koneen käynnistäminen tuo kyllä ilmoille komeat töräytykset, mutta sen jälkeen myllyn pörisevä ääni on jopa liiankin tavanomainen superautoon. Asia korjaantuisi vaikkapa Akrapovicin putkistolla, mutta soundia voi kohentaa myös ojentamalla oikeaa jalkaansa. Kone alkaa nimittäin laulaa hyvin kilpa-automaisesti, kun rundeja on vain tarpeeksi. Moottori rakastaa ahtamisesta huolimatta kierroksia, ja se suorastaan anelee 8 tuhannen punaviivaan asti kierrättämistä.

Pienenpienen turboviiveen ylittämisen jälkeen meno on brutaalia, ja kaksoiskytkinlaatikko vaihtaa salamannopeasti ratin takana olevista vaihtolavoista vetämällä. Suomen rajoituksia ajatellen suorituskyky alkaa vain olla jo liiankin kovaa tasoa, koska laittomat lukemat ovat taulussa silmänräpäyksessä. Nollasta sataan pyrähdetään vain 3,2 sekunnissa, ja huippunopeutta riittäisi 328 km/h:n verran.

Kuin iso mikroauto

McLarenista voi kuitenkin nauttia hiljaisemmissakin nopeuksissa, vaikka tuplaturbokasin äänimaailma ei pääsekään silloin vielä kunnolla oikeuksiinsa. Auton jousitus ei ole nimittäin jäykimmässäkään asennossa paukkukova, ja renkaidenkin jyrinä on yllättävän maltillista. Täysin hiilikuiturakenteinen superauto painaa nesteineen alle 1500 kiloa, ja avomallin kori on rakenteesta johtuen aivan yhtä jäykkä kuin umpiversiossa.

Ajettavuus on lähes mikroautomaisen täsmällistä, ja parasta kaikessa on ohjaus. Yhtä tarkkaa ja tunnokasta ohjausta ei ole tullut nimittäin vastaan yhdessäkään aiemmin ajamassani autossa, joten Macilla on ilo kurvailla myös pienempiä mutkateitä. 570S ei myöskään tunnu liian leveältä monen muun superauton tavoin.

Käytännöllisyyttä parantavat myös sähköisesti avautuva ja sulkeutuva kova katto sekä kattava varustelu. Keskinäytön logiikka ei tosin tuntunut olevan aivan intuitiivisimmasta päästä, mutta sen kanssa pääsee varmasti sinuiksi pienen opettelun jälkeen. McLaren oli sen tason elämys, että autosta on hankala keksiä mitään negatiivista sanottavaa alakierrosten soundia lukuun ottamatta, ja sitäkin on helppo kohentaa lompakkoa raottamalla.

Täällä unelmat toteutuvat

Koeajoauto on myynnissä Lempäälässä Luxury Collectionin toimipisteessä, ja siitä pyydetään veroineen 379 990 euron muodollinen summa. Leasing-mallilla oman superauton voi saada kuitenkin alleen hieman edullisemminkin, mutta aivan jokapojan elämystä siitä ei silti tule.

Videon musiikki: bensound.com

Seuraavalle tasolle…

Pääsimme samalla ottamaan kylmät tyypit myös McLarenin seuraavaa tasoa edustavasta 720S:stä, jonka suorituskyky hätyyttelee jo hyperautoluokkaa. Kokomusta paholainen on livenä ehkä vielä kuviakin vaikuttavampi ilmestys, joka ei taatusti jätä ketään kylmäksi. McLarenin nopeimman tavallisille kuolevaisille suunnatun mallin saa Luxury Collectionista omakseen vajaalla 460 000 eurolla.