Ferrarin kotikonnuilla Italian Modenassa sijaitsevassa museossa on pääosin esillä viimeisen päälle puunattuja Maranellon oreja, mutta joukkoon mahtuu myös yksi erityisen pölyinen yksilö. Sen tarina on varsin ainutlaatuinen.
Kyseinen auto on Daytona-nimellä useimmiten tunnettu 365 GTB/4, joka löydettiin pölyn peittämänä Japanista vuonna 2017. Ferrari oli sitä ennen ehtinyt kerätä pölyä niillä renkaansijoillaan peräti 40 vuoden ajan. Mikä tahansa vuosina 1969-1973 valmistetuista 365 GTB/4 Daytonoista on himoittu keräilykappale, mutta tämä yksilö on vielä kertaluokkaa ainutlaatuisempi.
Tämä auto on nimittäin ainoa jäljellä oleva Daytona, jossa on Scagliettin käsialaa oleva alumiinikori. Alustanumerolla #12653 tunnettu yksilö myytiin uutena vuonna 1969 Enzo Ferrarin läheiselle ystävälle, ja jo kahta vuotta myöhemmin auto laivattiin Japaniin. Siellä Ferrari vaihtoi omistajaa kolmeen kertaan, kunnes auto myytiin vuonna 2017 RM Sotheby’sin huutokaupassa niine pölyineen nykyiselle omistajalleen muhkeaan 1,8 miljoonan euron hintaan.
Auto on nykyomistajaltaan vain lainassa Ferrari-museossa, jossa pölyinen klassikko on takuuvarma katsemagneetti. Käsin naputellut alumiinipaneeelit ovat edelleen pääosin hyvässä kunnossa, mutta ainakin toiseen kynnyskoteloon on tullut painauma. Daytonan nokkaa koristavat alkupään yksilöille tyypilliset pleksiset ajovalojen suojat, joista toiseen on tullut halkeama vuosikymmenten mittaan.
Suosittelemme
Kromiosissakin riittää ruostetta sekä patinaa, ja samaa voidaan sanoa myös pakoputkenpäistä. Vanteista saisi todennäköisesti vielä hyvät perusteellisella puhdistamisella, mutta silloin Daytonan latolöytöstatus olisi mennyttä kalua. Tästä syytä sisustaakaan ei ole siivottu mitenkään, mutta ratti on jostakin syystä vaihdettu uutuuttaan kiiltelevään tai perusteellisesti entisöityyn ohjauspyörään. On mielenkiintoista nähdä, saako auto pysyä myös museossa olon jälkeen tässä asussa vai päätyykö ainutlaatuinen Daytona jossakin vaiheessa entisöitäväksi tai ainakin kunnon pesuun.
kirjaimellisesti käsin niitä paneeleja ei naputeltu vaan Italiassa käytettiin pitkävartista konevasaraa “hamaria” (maglio helve). briteissä käytettiin taas konepyörää (English wheel) sillä saa lähtökohtaisesti siistimpää jälkeä aikaan.