Ferrari dominoi Le Mansin legendaarista 24 tunnin kestävyyskisaa mielin määrin 1960-luvun alkupuolella. Maranellon merkin talous oli tästä huolimatta kuralla, joten amerikkalaisjätti Ford halusi hyödyntää Ferrarin sädekehää ja tarjoutui ostamaan koko merkin. Enzo Ferrari antoi kuitenkin jenkeille rukkaset, mikä johti siihen, että firmaa luotsannut Henry Ford II julisti lähes sodan Maranellon oria vastaan. Ford rakensi brittiläisen Lola Mk6:n pohjalta oman kilpurinsa, joka ristittiin GT40:ksi. Auton kehitystyössä avitti muuan Carroll Shelby, ja loppu oli historiaa.
Alkuvaikeuksien jälkeen GT40 putsasi Le Mansissa pöydän melko täydellisesti, ja vuonna 1966 saaliiksi tuli kolmoisvoitto. GT40 ylsi korkeimmalle pallille myös kolmena seuraavana vuotena, joten Enzo Ferrarilla ei ollut juuri aihetta juhlaan. Näistä aineksista kertoo parhaillaan elokuvateattereissa pyörivä Le Mans 66 -leffa, joka keskittyy nimensä mukaisesti vuoden 1966 kisaan ja GT40-projektin syntyvaiheisiin. Leffan kuvauksissa ei sentään hyödynnetty mittaamattoman arvokkaita aitoja GT40:iä, vaan elokuvassa turvauduttiin mahdollisimman alkuperäiseltä vaikuttaviin replikoihin.
Ne ovat kalifornialaisen Superformancen käsialaa. Pajalla on tuotteisiinsa Shelbyn virallinen hyväksyntä, joten kyse ei ole ihan mistä tahansa kopioista. Yksi tällainen GT40 löytyy jopa Suomesta, ja se on tarkka replika vuoden 1966 mustasta voittaja-autosta. Elokuvassa keskitytään sen sijaan enemmän lopulta toiseksi sijoittuneeseen Gulfin siniseen GT40:een, jota kuljettanut Ken Miles menetti ylivoimaisen voiton tallimääräyksen ansiosta. Christian Balen esittämän Milesin alla käytettiin leffassa kahta eri autoa, joista toista hyödynnettiin erityisesti lähikuvissa todella tarkkojen yksityiskohtien vuoksi.
Nyt juuri tämä yksilö tulee tarjolle Mecumin ensi tammikuussa järjestämässä huutokaupassa. Autosta löytyy Ken Milesin pojan Peterin ja vuoden 1966 kisassa tiimipäällikkönä toimineen Charlie Agapioun nimikirjoitukset, joten tämän aidommaksi ei replika enää muutu. Leffan lisäksi juuri tätä Superformancen GT40:ää on hyödynnetty lukuisissa TV-esiintymisissä Atlantin toisella puolella, mikä vielä lisää auton arvoa. GT40:n tekniikkana palvelee Roushin rakentama veekasi, joka on tehty esikuvan tavoin 427-kuutiotuumaisen isolohkon pohjalta. Replikassa iskutilavuutta on kuitenkin vielä enemmän, eli peräti 8,4 litraa. Pakokaasut poistuvat käärmeenpesämallisen putkiston kautta keskeltä perää, ja potkua riittää komeat 608 heppaa.
Suosittelemme
Vaihteistona palvelee puolestaan viisipykäläinen manuaali. Alustaa on hienosäädetty Superformancen pajalla, ja siinä hyödynnetään mm. Bilsteinin iskareita sekä H&R:n käsialaa olevia jousia. Autenttinen ulkonäkö viimeistellään Shelby Americanin Halibrand-tyylisillä vanteilla, jotka ovat tietysti keskimuttereilla kiinni. Jarruissa luotetaan Wilwoodin komponentteihin, ja sisällä on perinteinen Motolitan kolmipuolainen ratti alcantaralla verhoiltujen alkuperäistyyppisten penkkien kaverina.
Jäämme odottelemaan, kuinka korkealle tämän replikan hinta nousee ensi vuoden alussa järjestetyssä huutokaupassa. Se lienee ainakin varmaa, että auto jää kaikesta autenttisuudesta huolimatta huomattavasti aitoa GT40:ää edullisemmaksi, joten kyseessä on omalla tavallaan lähes erikoistarjous.
