Suomessa neliveto mielletään lähes automaattisesti turvallisimmaksi vetotavaksi. Se kuuluu monen uuden katumaasturin tai farmarin varusteisiin, ja etenkin talven lähestyessä neliveto nähdään ominaisuutena, joka tuo sekä mielenrauhaa että lisää turvallisuutta.
Ajatus tuntuu loogiselta. Jos voima välittyy kaikille pyörille, auton hallinnan täytyy olla parempi myös liukkaalla. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen.
Kun perehdyimme aiheesta tehtyihin tutkimuksiin, vastaan tuli yllättävä havainto. Osa tutkimuksista viittaa siihen, että nelivetoisilla autoilla sattuu talvella enemmän henkilövahinkoihin johtavia onnettomuuksia kuin vastaavilla kaksivetoisilla autoilla. Toiset tutkimukset puolestaan osoittavat, että nelivetoiset autot ovat keskimäärin turvallisempia kuin kaksivetoiset.
Miten molemmat voivat olla samaan aikaan totta?
Neliveto auttaa etenemään, mutta turvallisuus on eri asia
Lähes kaikki tutkimukset ovat yhdestä asiasta yksimielisiä. Neliveto parantaa auton etenemiskykyä selvästi. Luminen mökkitie, jäinen ylämäki tai soratie ovat tilanteita, joissa nelivedon edut näkyvät välittömästi. Auto lähtee liikkeelle vakaammin ja säilyttää pidon paremmin kuin vastaava kaksivetoinen auto.
Etenemiskyky ei kuitenkaan ole sama asia kuin liikenneturvallisuus. Kun kuljettaja joutuu tekemään hätäjarrutuksen tai nopean väistöliikkeen, vetotavalla on huomattavasti pienempi merkitys. Silloin ratkaisevia tekijöitä ovat renkaiden pito, ajonopeus, tien pinta ja kuljettajan toiminta. Neliveto ei lyhennä jarrutusmatkaa eikä muuta fysiikan lakeja. Juuri tästä alkaakin tutkimusten kiinnostavin osuus.
Ruotsalaistutkimus haastoi yleisen käsityksen
Ruotsalainen vakuutusyhtiö Folksam analysoi alun perin noin 35 000 ja myöhemmin lähes 40 000 poliisin kirjaamaa henkilövahinko-onnettomuutta. Vertailussa käytettiin samoja automalleja sekä kaksi- että nelivetoisina, ja kaikissa autoissa oli ajonvakautusjärjestelmä. Tarkoituksena oli selvittää mahdollisimman tarkasti, mikä vaikutus vetotavalla itsessään on onnettomuusriskiin.
Vuonna 2017 esitetyt tulokset herättivät paljon keskustelua.
Jää- ja lumikeleillä nelivetoisilla autoilla tapahtui noin 20–30 prosenttia enemmän henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia kuin vastaavilla kaksivetoisilla autoilla. Kuivalla tai märällä asfaltilla vastaavaa eroa ei havaittu.
Folksam havaitsi lisäksi, että nelivetoiset autot olivat talviolosuhteissa mukana törmäyksissä, joissa törmäysnopeus oli keskimäärin jopa kymmenen prosenttia suurempi kuin vastaavilla kaksivetoisilla autoilla.
Todellinen riski voi löytyä kuljettajan ratin takaa
Tutkijoiden mukaan selitys ei välttämättä löydy itse nelivedosta, vaan siitä, miten se vaikuttaa kuljettajan käyttäytymiseen.
Kun auto kiihtyy liukkaalla vakaasti eikä pyörät juuri sutivat, kuljettaja saa vähemmän palautetta siitä, kuinka liukas tien pinta todellisuudessa on. Auto tuntuu turvalliselta ja helposti hallittavalta myös silloin, kun pito on todellisuudessa heikko. Se voi johtaa siihen, että kuljettaja valitsee tiedostamattaan hieman suuremman tilannenopeuden kuin kaksivetoisella autolla. Kun eteen tulee yllättävä jarrutus tai väistötilanne, neliveto ei kuitenkaan enää tarjoa merkittävää etua. Auto pysähtyy renkaiden pidon, ei vetotavan, ehdoilla.
Ruotsin yleisradio SVT:n haastattelema liikenneopettaja Lena Magnusson tiivistikin asian osuvasti: kaksivetoisella autolla kuljettaja tunnistaa liukkauden usein aikaisemmin, kun taas neliveto voi peittää sen alleen.
Renkaat ratkaisevat enemmän kuin vetotapa
Folksam täydensi tutkimustaan käytännön testeillä, joissa samaa automallia verrattiin kaksi- ja nelivetoisena erilaisilla talvirenkailla. Tulokset olivat havainnollisia.
Nelivetoinen auto edullisilla nastarenkailla eteni paremmin kuin kaksivetoinen auto laadukkailla premium-renkailla. Samalla sen jarrutusmatka oli kuitenkin noin 20 prosenttia pidempi. Tutkimus muistuttaa konkreettisesti siitä, että hyvä etenemiskyky ja hyvä pysähtymiskyky eivät ole sama asia.
Jos turvallisuutta haluaa parantaa yhdellä hankinnalla, laadukkaat talvirenkaat ovat todennäköisesti vetotapaa merkittävämpi investointi.
Miksi osa tutkimuksista päätyy päinvastaiseen tulokseen?
Jos ruotsalaistutkimus olisi koko totuus, asia olisi yksinkertainen. Todellisuudessa esimerkiksi yhdysvaltalaisen Insurance Institute for Highway Safetyn (IIHS) aineistoihin perustuvat analyysit osoittavat, että nelivetoisten ja jatkuvan nelivedon (AWD) kuljettajien kuolleisuus on monissa automalleissa pienempi kuin vastaavien kaksivetoisten mallien kuljettajilla.
Myös australialaisen Monash Universityn tutkimuksessa nelivetoiset maasturit näyttivät olevan keskimäärin harvemmin mukana vakavissa onnettomuuksissa kuin monet muut henkilöautot. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pelkkä vetotapa tekisi autosta turvallisemman.
Sekä yhdysvaltalaiset että australialaiset tutkijat muistuttavat, että nelivetoiset autot ovat usein myös painavampia, uudempia, paremmin varusteltuja ja rakenteeltaan turvallisempia kuin niiden kaksivetoiset verrokit. Lisäksi niiden ostajakunta voi poiketa merkittävästi kaksivetoisten autojen ostajista. Toisin sanoen vetotavan vaikutusta on vaikea erottaa kaikista muista turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Kaikkia tutkimuksia yhdistää yksi johtopäätös. Neliveto on erinomainen ratkaisu silloin, kun tarvitaan etenemiskykyä. Se helpottaa liikkeelle lähtöä liukkaalla, parantaa pitoa lumessa ja tekee monista arkisista tilanteista huolettomampia. Samaan aikaan yksikään tutkimus ei osoita, että neliveto lyhentäisi jarrutusmatkaa tai poistaisi liukkaan kelin riskit.
Ehkä juuri siksi nelivetoa ei kannata ajatella turvallisuusvarusteena samalla tavalla kuin ajonvakautusta, turvatyynyjä tai automaattista hätäjarrutusjärjestelmää. Se on voimansiirtoratkaisu, jonka suurimmat hyödyt liittyvät etenemiskykyyn. Lopulta turvallisin auto ei välttämättä ole se, jossa on eniten vetäviä pyöriä.
Turvallisin auto on se, jonka kuljettaja ymmärtää parhaiten – ja jonka rajoja hän ei yritä ylittää.
| Nelivedon suurin etu | Parempi etenemiskyky lumella, jäällä ja heikkopitoisilla alustoilla. |
| Mitä neliveto ei tee? | Ei lyhennä jarrutusmatkaa eikä muuta fysiikan lakeja. |
| Folksamin havainto | Talviolosuhteissa nelivetoisilla autoilla tapahtui 20–30 % enemmän henkilövahinko-onnettomuuksia kuin vastaavilla kaksivetoisilla autoilla. |
| Mahdollinen selitys | Neliveto voi peittää liukkaan kelin vaikutuksia, jolloin kuljettaja ajaa tiedostamattaan suuremmalla tilannenopeudella. |
| Muiden tutkimusten havainto | Osa kansainvälisistä tutkimuksista pitää nelivetoisia autoja keskimäärin turvallisempina, mutta vetotavan vaikutusta on vaikea erottaa auton koosta, rakenteesta ja muista turvallisuusominaisuuksista. |
| Johtopäätös | Turvallisuuteen vaikuttavat vetotapaa enemmän laadukkaat renkaat, oikea tilannenopeus ja kuljettajan harkinta. |
Moni suosittu sähköauto on saatavana tai myydään pääasiassa nelivetoisena, joten nelivetoisten autojen osuus liikenteessä kasvaa jatkuvasti. Samalla sähköautot tuovat mukanaan uusia turvallisuutta parantavia ominaisuuksia, kuten matalan painopisteen, erittäin tarkan pidonhallinnan ja kehittyneet kuljettajaa avustavat järjestelmät.
Onkin selvää, että tarvitsemme uudempaa tutkimustietoa siitä, miten sähköautot ovat vaikuttaneet ajokäyttäytymiseen ja onnettomuuksiin, puhumattakaan siitä suomalaisesta arkirealismista, mikä liittyy teiden kunnossapitoon ja sitä kautta onnettomuuksille altistaviin olosuhteisiin.
Lähteet
- SVT Nyheter: Fyrhjulsdrift ökar risken för olyckor på vinterväglag
- Folksam: Ökar fyrhjulsdrift din säkerhet – myt eller sanning? (PDF)
- Folksam: Säkerhet och trygghet i bilen – Fyrhjulsdrift
- Informed for Life: Is AWD Safer Than 2WD?
- The Car Crash Detective: Is 4WD Safer Than 2WD?
- Torque News: Four-Wheel Drive and All-Wheel Drive Vehicles Found to be Safer Than Two-Wheel Drive Vehicles in the Same Category
- Monash University Accident Research Centre: Four-wheel drive vehicle crash involvement risk, rollover risk and injury rate in comparison to other passenger vehicles (PDF)
- ScienceDirect: Four-wheel drive vehicle crash involvement risk, rollover risk and injury rate in comparison to other passenger vehicles
