Yhteen Euroopan suurimmista yksipäiväisistä harrasteajoneuvo tapahtumista kokoontui elokuun ensimmäisenä sunnuntaina Forssan Pilvenmäelle noin 2200 ajoneuvoa ja 23000 kävijää. Kuten aikaisempina vuosina, tänäkin vuonna ajoneuvoille varatut alueet alkoivat täyttymään jo aamuvarhaisesta. Toimittajan saapuessa paikalle kuhina alueella oli käsin kosketeltava. Ajoneuvoja lipui loputtoman oloisena saattueena kohti ravirataa. Kelien osuessa kohdilleen tapahtumaan kerääntyy aina enemmän sekä katselijoita että itse autoharrastajiakin. Tutuksi tulleet rompetorit myyjineen keräsivät jälleen useita kymmeniä myyjiä. Tapahtuman einesosasto tarjoilu oli myös kohdillaan ja käveltyään alueella parisen tuntia alkoi grilliosastoilta tuleva herkullinen tuoksu löytää toimittajankin sieraimet.
Tänä vuonna yleisölle tarjoiltiin mm.rouheaa villisikaa, tuoretta lohta sekä kasviksia kaikissa sateenkaaren väreissä.
Koko perheen tapahtuma yhdistää erilaisista ajoneuvoista kiinnostuneet ihmiset yhteen ja parasta tapahtumassa onkin samanhenkisyys.
Volvo PV 544 Favorit 1965, omistaja: Markku
Suosittelemme
Punttivolvoksi kutsuttua PV Volvoa nähtiin tapahtumassa useita, joka on ollut varsin suosittu korimalli Suomessa 1960-70-luvuilla.
Markku on autonsa kolmas omistaja ja ehtinyt käydä vuosikymmenien aikana useissa Volvo tapahtumissa. Hänellä on ollut useampikin projekti, mutta kertoo tämän Volvon olevan luotettavin. Siitä kertoo miehen ja auton suhde, joka on kestänyt tasan 50 vuotta. Harrasteautoksi Volvo on jäänyt vuonna 1973, jonka jälkeen sillä ei ole ajettu talviajoa lainkaan. Vuosina 1969 ja 1970 Markku teki autoon isompaa remppaa, johon kuului alustan hiekkapuhallus, vuosien aikana ilmaantuneiden ruostekohtien korjaaminen sekä korin maalaaminen ulkoa ja sisältä.
Moottori ei ole täysin alkuperäinen Volvon B18 1,8 litranen vaan sitä ruudittaa kaksi tehokkaampaa Solex -kaasutinta.
Volvo PV oli jatkumoa jo 1943 ensiesitellylle 444-mallille. Vuonna 1958 esitelty PV muistuttaa ulkoisesti 444:ta, mutta siinä on kehittyneempi tekniikka. PV:hen tehdyt muutokset olivat yhtenäinen etulasi, isommat takavalot sekä uudelleen muotoiltu nopeusmittari. 444:n 3-lovisen vaihdelaatikon tilalle PV tarjosi myös 4-lovisen vaihtoehdon. PV:stä tuli suosittu ja tehtaan markkinointitapa löysi myös amerikkalaiset, joille jo 444-mallia myytiin ruotsalaisen insinööri taidon huipputuotteena.
Volvo 444:ta ja 544:ta markkinoitiin perheellisen urheiluautona.
PV:n suosiosta kertoo vuonna 1965 tehdyt viimeiset mainokset, joissa tehdas käytti itseironiaa hyväkseen, jotta auton ostaneet olisivat hyväksyneet mallin valmistuksen lopettamisen.
Volvo 1800ES 1973, omistaja: Vesa Nurmi, Porvoo
Aurinkoiselta Pilvenmäeltä löytyi myös tämä Vesa Nurmen Volvo ES1800 vuodelta 1973, jonka Nurmi kertoi hankkineensa kymmenisen vuotta sitten, jolloin auto tuotiin Suomeen Amerikoista. Vesa Nurmi kertoo vaihtaneensa autoon moottorin, joka on malliltaan B20E.
Alun perin mallin ensimmäinen, Pyhimys-Volvona tunnettu Coupe P1800-malli suunniteltiin Amerikan markkinoille. Autossa yhdistyy ruotsalainen insinööritaito sekä italialainen muotoilu. ES1800:ssa yhdistyy urheiluautomaisuus ja tila-automaisuus. Siitä kertoo takakäsinojan kallistus mahdollisuus, jolloin peräkontista mahtui lastaamaan suuremmatkin tavarat.
Ruotsissa farmarimalli sai kalastusajoneuvo lempinimen, kun taas Keski-Euroopassa lempinimeksi tuli astetta rankempi, Lumikin ruumisarkku. Ruumisarkku nimitys siitä, koska autossa oli suuret ikkunat.
Farmarimalli ES1800:ta valmistettiin vuosina 1972-73 8078kpl. Suomessa tätä mallia Nurmen mukaan olisi noin kolmisenkymmentä tällä hetkellä.
Mallin varsin vähäisen valmistusmäärän taustalla olivat Amerikan tiukentuneet turvallisuus ja päästörajoitukset vuonna 1974, joka olisi vaatinut Volvoa suunnittelemaan täysin uusiksi tiettyjä mallin linjaukseen soveltuvia suunnitteluosastoja. Rahan puutteen vuoksi mallin valmistus lopetettiin vuonna 1973.
Volvo P1800 ja ES1800-malli ovat sympaattisen oloinen parikaksikko Volvon historiassa. Malleilla on melko värikäs historia, josta seuraa juttua myöhemmin.
Pontiac Grand Prix 2D HT 1965, omistaja: Kari Väyrynen, Kangasala
Vuonna 1996 Suomeen tullut Pontiac on kulkenut useammalla paikkakunnalla ennen Kari Väyrysen hankittua auton vuonna 2002. Alun perin Mikkeliin ja sieltä Pohjanmaalle kulkeutuneesta autosta oli otettu koppa pois rungolta, jonka jälkeen auto oli ajautunut Turenkiin ja sieltä Kangasalle.
Jo vuodesta 1978 lähtien autoja harrastanut Väyrynen tietää Pontiacin seisseen ladossa Amerikoissa energiakriisin aikoihin vuonna 1974.
– Näihin saa hyvin uusio-osia, mutta on olemassa osia, joita tehdään vain tiettyihin malleihin, kuten esim. tietyt lattia pellit. Niitä ei tähän malliin tehdä. On tullut harrasteltua autoja melko kauan. Ei sitä enää jaksa tässä iässä kovin remppailla, eikä tähän Pontiaciin ole tarvinnut kuin pallonivelet vaihtaa, ei mitään sen suurempia. Tarvittaessa pyydän jonkun tekemään, jos tarvetta tulee vaihtaa tai teettää osia. Elektroniikkaa tässä ei ole, mutta on tässä kasettisoitin, Väyrynen myhäilee.
Ford Mustang 2D HT 1965, omistaja: Reijo Suominen, Tuusula
Ford Mustangin tietävät kaikki, jopa autoihin perehtymättömätkin ihmiset. Tuusulasta Pick-Nickiin oli saapunut Reijo Suominen ´65 vuoden mallilla, jossa on lisävarusteena lähes kaikki tehtaan herkut. – Näitä kun aikoinaan tehtiin, lisävarustelistalta pystyi raksittamaan, haluaako puskureiden pystytolpat, lokasuojien koristelistat tai esimerkiksi vinyylikaton, kertoo Suominen.
Kuten Suomisen klassikosta näkee, autoa on tehty sydämellä. Miehen kertoman mukaan 2000 tuntia kaiken kaikkiaan. – Ei tällä tule ajettua kuin muutama sata kilometriä vuodessa. Löytyy minulta uudempikin 2005 vuoden avo-Mustang. Tämä kyseinen ´65 oli alun alkaen aivan raato, lokasuojat ja pellit oli irti. Hiekkapuhallus oli tehtävä, jotta pellit sai kuntoon. Auto on kokonaisuudessaan täysin entisöity, kertoo Suominen.
Mustangeista huokuu päällepäin ajolle pääsy. Se on tehty ensisijaisesti juuri ajamista varten jo Fordin suunnittelupöydältä lähtien.
Mustang esiteltiin vuonna 1964 kahden prototyypin jälkeen ja ensimmäiseksi malliksi ristittiin Mustang 64 ½ merkin fanien toimesta. Heti ensimmäisenä vuotenaan mallista tuli suosituin sitten Fordin Model A:n jälkeen. Mustang loi aivan uuden autoluokan Amerikan markkinoille ja niitä alettiin kutsua nimellä ”ponycar”. Nimitys tarkoitti urheilullista coupea pitkine konepelteineen ja lyhyine takakontteineen. Se mikä Mustangista teki myös ihailtavan, oli sen hinta. Keskiverto amerikkalaisen tilipussilla pystyi hankkimaan itselleen palan luksusta ja vauhdikasta elämäntapaa samalla kertaa.
Ford Mustang on siitä harvinainen automalli, että sitä on valmistettu yhtäjaksoisesti vuodesta 1964 lähtien.
37. Pick-Nickissä nähtiin myös nämä ajoneuvot:
