Citroënin historia on täynnä avantgardistisia autoja niin tuotantomallien kuin konseptienkin osalta. Tutkielmien omaleimaisimpaan päähän kuuluu vuoden 1980 Pariisin autonäyttelyn pyramidihenkinen luomus, eli Citroën Karin.
Ranskalaisvalmistajalla ei ollut esitellä lokakuussa 1980 pidetyssä näyttelyssä yhtään uutuusmallia tuotantoautojen osalta, joten Citroënin osastolle päätettiin tuoda yleisöä kärpäspaperin lailla vetävä konsepti. Merkin visionäärisenä muotoilijana tunnetulle Trevor Fiorelle annettiin tehtäväksi luoda tällainen auto, ja lopputulos oli niin erikoinen, että se jätti pysyvän muistijäljen automuotoilun historiaan.
Fiore sai inspiraation Kariniksi nimettyyn tutkielmaan Michel Harmandin muotoiluehdotuksesta GS Coupéksi. Konseptin keskeisenä ideana toimi pyramidimainen perusmuoto, joka oli kaukana tavanomaisesta ja myös edellä aikaansa. Nykyperspektiivistä katsellessa Karinissa voi havaita jopa yhtäläisyyksiä lähes 40 vuotta myöhemmin esiteltyyn Tesla Cybertruckiin, ja Sitikan konseptin istumajärjestelyssäkin on jotakin tuttua myöhemmiltä ajoilta.
Karinissa oli nimittäin kolmipaikkainen istumajärjestely, jossa kuljettaja istui keskellä vuonna 1992 debytoineen McLaren F1:n tavoin. Vaikka Karin oli äärimmäisen futuristinen ilmestys, sen linjoihin haluttiin jotakin perinteistäkin. Niinpä etuvalojen muodot kumarsivat 1970-luvun alun Citroën SM:n suuntaan, jolloin autoon saatiin luotua edes jonkinlainen yhtymäkohta ranskalaismerkin muuhun designiin.
Citroënin väki rakensi Karinin yhteistyösä Carrozzeria Coggiolan kanssa, joka oli Vignalella aiemmin työskennelleen peltisepän perustama italialainen koripaja. Cogggiolalla oli kokemusta erikoisten autojen luomisesta mm. Saabin Sonett III:n myötä, ja tässä projektissa saatiin yhdistettyä ranskalainen muotoilu sekä italialainen käsityöosaaminen samaan pakettiin.
Aerodynamiikkaa ja avantgardistista designia painottaneessa Karinissa oli korin pintaan upotettujen lasiosien lisäksi Citroënin perinteisiin kuuluneet katetut takapyörät sekä perhostyyppiset ovet, jotka avautuivat näyttelyautoon kaivatun dramatiikan vuoksi ylöspäin. Pyramidityylisen katto-osan vuoksi itse kattopelti oli todennäköisesti autohistorian pienin, eli vain A3-paperin kokoinen.
Tutkielman nimi ei muuten tullut kenestäkään Karinista, vaan sen ääntämisasuun oli leivottu sisään englannin car-sana. Siitä sai johdettua myös italian sanat cara ja carina, joka merkitsevät rakasta. Konseptiauto oli niin radikaali, että vastaava tuotantoversio ei ollut edes Citroënin väellä vakavassa mielessä, mutta auto asemoitiin silti ainakin mielikuvien tasolla malliston keskivaiheen edustajaksi. Tässä suhteessa se olisi siis vastannut GS:n pohjalta tehtyä coupéa, jollaisen idea oli toiminut muotoilun lähtökohtana.
Muotoilun ja istumajärjestelyn osalta Karinissa oli muutakin aikaansa edellä olevaa. Konseptin sisustassa leikiteltiin nimittäin ajatuksella siirtyä perinteisestä ratista joystickeihin, ja varusteluun kuului myös auton oma tietokone, joka kertoi jatkuvalla syötöllä edessä olevan tien ja auton kunnosta. Citroën oli pyrkinyt korostamaan sitoutumistaan viimeistä huutoa olevaan tekniikkaan viimeistään vuonna 1974 esitellystä CX:stä lähtien, ja Karin jatkoi näitä perinteitä konseptiautojen puolella.
Vaikka vastaavaa tuotantomallia ei koskaan tullut, Karinista periytyneitä vaikutteita nähtiin Citroënin ja muidenkin merkkien malleissa erityisesti kulmikkaita linjoja rakastaneella 1980-luvulla. Itse tutkielma ehti välillä painua lähes unohduksiin, mutta Pariisin Porte de Versaillesin näyttelyhalleissa nähtiin tänä vuonna jälleen jotakin tuttua. Citroën Karin komeili valmistajansa osastolla samassa paikassa kuin reilut 45 vuotta aiemmin, mutta tällä kertaa teemana oli Rétromobile-klassikkoautoshow.
