Aamupalapöydässämme tuli puheeksi Mummo Ankan vanha auto, josta oli jossakin sarjakuvassa loppunut polttoaine. Viidennellä luokalla oleva poikani totesi, ettei Mummo Ankan autossa tainnut olla polttoainemittaria. Siitä syntyi kysymys, johon en osannut vastata. Milloin autoihin oikeastaan tuli polttoainemittari?
Ajattelen mittaria yhtenä auton tavallisimmista varusteista. Se kertoo yhdellä vilkaisulla, pitääkö seuraavalle huoltoasemalle kääntyä vai voiko matkaa jatkaa. Kun lähdin selvittämään sen historiaa, vastaan tuli kuitenkin paljon muutakin kuin yksi vuosiluku ja yhden keksijän nimi.
Ensin piti katsoa tankkiin
Autoilun alkuaikoina polttoaineen määrän selvittäminen saattoi vaatia tankin avaamista ja mittatikun työntämistä sen sisään. The Henry Ford -museon kokoelmissa on noin vuodelta 1915 puinen bensiinimittatikku, jossa on asteikot erilaisille säiliöille. Sellaisen avulla kuljettaja pystyi tarkistamaan tilanteen ennen lähtöä, mutta ajon aikana tankin sisällöstä ei saanut uutta tietoa.
Ensimmäiset mittarit eivät myöskään välttämättä olleet kuljettajan edessä. Polttoainesäiliöön voitiin asentaa koho ja osoitin, joiden avulla pinnankorkeuden näki tankilta. Chalmers Six -auton syyskuussa 1913 julkaistussa mainoksessa esitellään juuri säiliössä oleva bensiinimittari. Mittari oli siis jo olemassa, mutta sen lukeminen ja nykyisen kojelaudan vilkaiseminen olivat kaksi eri asiaa.
Ensimmäisen mittarin historia ei mahdu yhteen vuosilukuun
Verkossa tulee vastaan väite, jonka mukaan Studebaker esitteli ensimmäisen kojelautaan asennetun polttoainemittarin vuonna 1914. Löytämäni alkuperäisaineisto ei kuitenkaan tue näin yksiselitteistä kunniaa. Cadillacin syyskuun 1911 mainoksessa vuoden 1912 mallin vakiovarusteisiin on nimittäin jo lueteltu kojelaudassa oleva bensiinimittari.
Vielä varhaisempi jälki löytyy pieneltä amerikkalaiselta Golden State Motor Car -valmistajalta. Homestead Museumin esittelemä valmistajaesite on ajoitettu noin helmikuuhun 1906, ja siinä kuvataan kojelautarakenne, jossa bensiinimittari on helposti kuljettajan nähtävillä. En julistaisi sen perusteella Golden Statea maailman ensimmäiseksi, mutta esite osoittaa ajatuksen olleen käytössä jo vuosia ennen usein mainittua Studebakeria.
Studebaker kuuluu silti varhaisiin mittarin käyttäjiin. Vuonna 1914 julkaistuissa, seuraavan mallivuoden autoja koskevissa mainoksissa korostetaan magneettista ja vuotamatonta bensiinimittaria. Marraskuun mainoksessa sen sijainniksi kerrotaan kojelauta. Minusta vuotamattomuuden nostaminen myyntivaltiksi kertoo hyvin siitä, että mittarilta odotettiin muutakin kuin helposti luettavaa lukemaa. Joku voisi sanoa, että luotettavuus mittarin antamaan lukemaan oli tärkeää jo yli sata vuotta sitten, jolla pyrittiin vähentämään range-ahdistusta uuden kulkumuodon alkutaipaleella.
Polttoainemittari yleistyi vähitellen
Yleistymisen päävaihe sijoittuu lähdeaineiston perusteella 1920-luvun loppuun ja 1930-luvulle. Suuren yleisön kannalta tärkeä esimerkki on loppuvuonna 1927 esitelty Ford Model A, jonka vakiovarusteisiin bensiinimittari kuului. Kyseessä ei enää ollut vain harvinaisen tai kalliin auton erikoisuus, vaan suuren valmistajan laajalle ostajakunnalle tarjoama varuste.
Mittarien toimintaperiaatteet vaihtelivat, eikä kojelaudassa oleva osoitin tarkoittanut automaattisesti sähköistä mittaria. Sähköisesti toimivaa polttoainemäärän näyttöä on kuvattu Charles E. Vawterin jo tammikuussa 1921 jättämässä patenttihakemuksessa. Patentti kertoo tekniikan kehittämisestä, mutta sen perusteella ei voi nimetä ensimmäistä sähkömittarilla varustettua sarjatuotantoautoa. Myöskään yhtä tarkkaa vuotta, jolloin mittari olisi ollut useimmissa maailman autoissa, ei löytyneestä aineistosta voi päätellä.
Volkswagen Kupla sai odottaa vuoteen 1961
Historian kiinnostavin poikkeus löytyy Volkswagen Kuplasta. Volkswagenin oman mallihistorian mukaan sen vientimallin polttoainehana on korvattu mittarilla vasta vuonna 1961. Mittaria voitiin siis odottaa vuosikymmeniä sen jälkeen, kun muut valmistajat olivat jo ottaneet sen käyttöön.
Volkswagen of American johtajana tuolloin toiminut Carl Hahn kertoo yhtiön julkaisemassa haastattelussa vaatineensa mittarin käyttöönottoa vuonna 1960. Hänen mukaansa aiempi hanaan perustunut ratkaisu oli väärää säästämistä turvallisuustietoisilla Yhdysvaltain markkinoilla. Hahnin kertomus osoittaa, ettei varusteen lisääminen ollut edes 1960-luvun kynnyksellä kaikille itsestään selvää.
Tuliko polttoainemittarista pakollinen?
Tähän kysymykseen en löytänyt yhtä historiallista päivämäärää, jolloin mittari olisi määrätty kaikkiin henkilöautoihin Suomessa tai kansainvälisesti. Tarkistamani yhdysvaltalainen FMVSS 101 ja eurooppalainen UNECE R121 käsittelevät muun muassa mittarien sijoittelua, tunnistettavuutta ja valaistusta. Näissä vaatimuksissa lähtökohtana on autoon asennettu näyttö, eikä niiden perusteella voi päätellä polttoainemittarin yleistä asentamispakkoa.
Myös polttoainemittari ja vähäisestä polttoaineesta kertova varoitus ovat eri asioita. The Henry Ford -museon mukaan vuoden 1957 Cornell-Liberty-turvallisuusauton vähäisen polttoaineen ilmaisin oli vielä tuolloin erikoisuus. Pelkkä polttoainemittari oli ehtinyt vakiintua paljon aiemmin. Nykyisin samassa mittaristossa näkemämme tiedot ovat siis tulleet autoihin eri vaiheissa.
Polttoainemittarin historia pähkinänkuoressa
| Noin 1906 | Golden State -esite kuvaa kuljettajan nähtävillä olevan bensiinimittarin. Varhaisin tässä selvityksessä löytynyt esite-esimerkki. |
| 1911 | Cadillac mainostaa vuoden 1912 mallin kojelaudan bensiinimittaria vakiovarusteena. |
| 1914 | Studebaker mainostaa vuoden 1915 malleihin magneettista ja vuotamatonta mittaria. |
| 1927–1928 | Ford Model A tuo mittarin suuren valmistajan kansanauton vakiovarusteisiin. |
| 1920–1930-luvut | Mittari yleistyy vähitellen. Yhtä maailmanlaajuista läpimurtovuotta ei voi nimetä. |
| 1961 | Volkswagen Kuplan vientimalli saa polttoainemittarin. |
Entä Mummo Ankan auto?
Selvityksen lopuksi palasin autoon, josta koko keskustelumme alkoi. Louwman Museum nimeää Mummo Ankan auton esikuvaksi vuoden 1912 Baker Electric Coupén. Se on sähköauto, jonka mittaristo koostuu jännite- ja virtamittarista. Bensiinimittaria siinä ei tarvittu lainkaan.
Ilman kyseistä sarjakuvaa en voi sanoa, millaisella autolla Mummo Ankka juuri siinä tarinassa ajaa tai miksi matka katkeaa. Aamupalapöydässä esitetty kysymys vei silti paljon pidemmälle kuin osasin odottaa. Polttoainemittarin historia löytyi, mutta samalla löytyi hyvä syy kaivaa esiin myös se sarjakuva ja katsoa autoa vähän tarkemmin.
Pääkuva: Pixabay
