Kulunut talvi on jälleen kerran osoittanut mitkä vaatteet ovat nousseet pukeutumisessani suosikkiasemaan. Kaava on noudattanut jo useamman vuoden samaa kaavaa, eli avainsanoja ovat olleet hillityt värit, käytännöllisyys, yhdisteltävyys ja istuvuus. Sanomattakin on selvää, että vaatteissa suosin aina luonnonmateriaaleja. Vaatekaapin ajattomuudesta – ja osittain myös omasta laiskuudestani – kertoo osaltaan se, että kierrossa on ollut pitkälti samoja vaatekappaleita kuin viime talvenakin.
Arkityyli
Pukeutumiseni on ollut kohtalaisen vapaamuotoista, eli pääasiassa tarve on ollut kasuaali, eikä niinkään formaali. Viime talveen verrattuna formaalin pukeutumisen määrä on jonkin verran kasvanut, joten puvuille on tullut enemmän käyttöä.
Vaatekaappini rakenne alkaa olla siinä kunnossa, että valitsemalla pimeässä minkä tahansa paidan, neuleen, housut ja takin on yhdistelmä varsin toimiva. Joku voi kutsua sitä tylsäksi, mutta minä kutsun sitä käytännölliseksi.
Arkityylini peruspilareita ovat valkoinen tai sininen kauluspaita ja sen päällä vihreä tai sininen neule, useimmiten ruskea irtotakki, harmaat tai ruskeat irtohousut, sekä mokkanahkaiset ruskeat kengät. Väriä olen tuonut sukilla ja taskuliinalla, sekä ajoittain viininpunaisilla samettihousuilla. Solmio on talven aikana ollut kaulassa silloin tällöin, jolloin olen käyttänyt pukua – tai irtotakkia ilman neulepuseroa.
Ulkovaatteissa olen suosinut pääasiassa sinistä villakankaista päällystakkia tai kipparitakkia, sekä ajoittain tummanruskeaa kashmirvillaista päällystakkia. Kädessä ovat olleet joko keskiruskeat tai burgundynväriset nahkahanskat. Kaulassa on ollut joko ruskea, harmaa tai oranssi huivi. Lisäksi olen opetellut käyttämään hattua.
Tämän talven uudet suosikit
Tänä talvena olen saanut pari uutta neuletta, jotka ovat päätyneet ahkeraan käyttöön. Alpakanvillainen neulepusero on ollut kotioloissa ja ulkoillessa ykkösvaihtoehtoni ja suosikkineuleeni muutenkin, kashmirvillainen pusero on puolestaan ollut se, jota käytän mm. työpaikalla casual friday -hengessä.
