Japanilainen Seiko on maailman suurin inhouse-kellonvalmistaja, jonka mallisto on käsittämättömän laaja. Viime vuosien aikana Seiko on selkeyttänyt omaa brändihierarkiaansa ja on samaan aikaan nostanut profiiliaan kalliimman hintaluokan kelloissa.
Kun ylähyllyn brändeistä Credor ja Grand Seiko on nostettu itsenäisiksi brändeiksi, on Seikon sateenvarjon alle luotu selkeät mallistobrändit, joista Prospex on muodostunut Seikon todelliseksi syömähampaaksi mm. laajan sukeltajankellomallistonsa ansiosta.
X ei olekaan X
Tämän alustuksen päätteeksi pääsemmekin kelloknopin äärelle, sillä kun katsomme Prospex-sarjan kellotauluja, on ne helppo tunnistaa Prospexin X-tunnuksesta. Mutta mutta, kyseessä ei olekaan X, sillä kun katsomme tunnusta tarkemmin, muodostuu se toisiinsa nojaavista S- ja P-kirjaimista, jotka näyttävät yhdessä ikäänkuin X-kirjaimelta. Kirjaimet tulevat luonnollisesti sanoista Seiko Prospex. *
* Toisen tulkinnan mukaan X tulee Prospex-sanan taustalla olevasta “Professional Specifications” -termistä, jolla viitataan malliston ammattikäyttöön suunnitellusta luonteesta. Tähän viittaa myös tunnuksessa oleva järjestys, jossa P on S-kirjaimen päällä.
Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että “X”-tunnus on lisätty Prospex-malliston kelloihin myöhemmin, jolloin voimme spekuloida tunnuksen monimerkityksellisyydellä. Oli miten oli, kyseessä on mainio osoitus siitä, miten monitahoisesti tunnusta voidaan tulkita. Onnistunut tunnus, sanoisin… 🙂
Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta. Mikään kelloforumi, jota seuraan, ei ole jättänyt Prospex-logoa kommentoimatta, ja yleensä se jakaa kelloharrastajat kahteen leiriin: ihailijat ja vihaajat.
Itse logo on aika kekseliäs, ja siitä löytyy kaikki sanan “Prospex” kirjaimet. Sopiiko logo kellotauluun on jo toinen asia, ja siihen liittyy myös keskustelu kellotaulun tekstien balanssista. Vaikka itse pidän logoa nokkelana, haluaisin kuitenkin kellotauluni ilman sitä. Esim. Seikon viimeisin iteraatio Alpinist-sarjasta syrjähti tyylistään kerralla, kun Prospex-logo ilmaantui muutenkin jo täyteen kellotauluun. Logo voi siis olla myös kynnyskysymys kelloa hankittaessa.
Logon etu ja huono puoli on, että se on samanlainen kellotaulusta toiseen, joten sitä ei voi mukauttaa kellon tyyliin (kts. Alpinist-esimerkki yllä). Prospex ei mielestäni mitenkään ole neutraali tai ajaton logo, ja niinpä sen sovittaminen kellotauluihin, jotka muuten hakevat retroulkoasua on hankalaa. Lisäksi oletan itse logon “vanhenevan” ajan myötä, joten siitä saattaa tulla “ihanan retro” muutaman vuosikymmenen aikana.