Polttoaineen hinta on suomalaisessa politiikassa hieman kuin sää. Hyvästä kehityksestä voi yrittää ottaa kunnian, mutta huonon kelin tullessa katse kääntyy nopeasti kohti rajojemme ulkopuolella liikkuvia voimia. Oppositiossa hallitukselta vaaditaan toimintaa heti. Hallituksessa huomataan, että öljy hinnoitellaan maailmanmarkkinoilla eikä Suomen valtiovarainministeri päätä Hormuzinsalmen tapahtumista.
Tämä ei itsessään ole uutinen. Maailmanmarkkinahinta, verotus, jakeluvelvoite, valuuttakurssi, jalostus ja vähittäismarkkinoiden kilpailu vaikuttavat kaikki siihen, mitä pylväässä lukee. Kiinnostavaksi asia muuttuu silloin, kun sama poliitikko suhtautuu tähän tosiasiaan täysin eri tavoin riippuen siitä, istuuko hän opposition vai hallituksen penkillä.
Vuonna 2021: hallitus voi vaikuttaa
Joulukuussa 2021 perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra arvosteli Keskuskauppakamarin puoluejohtajatentissä silloista hallitusta. Valtiovarainministeri Annika Saarikko oli perustellut bensan korkeaa hintaa ennen kaikkea öljyn maailmanmarkkinahinnalla ja markkinoiden murroksella. Purran vastaus ei jättänyt juuri tulkinnanvaraa.
”On kerta kaikkiaan hölmöä väittää, että hintatason kasvu ja ostovoiman heikkeneminen johtuisivat aina jostain sellaisesta, mihin hallitus ei voi vaikuttaa – kyllä te voitte vaikuttaa. Te voitte vaikka laskea bensaveroa.”
Riikka Purra, 15.12.2021 Keskuskauppakamarin puoluejohtajatentissä; lausunto julkaistiin Suomen Uutisissa 16.12.2021.
Helmikuussa 2022 viesti muuttui vielä suorasanaisemmaksi. Perussuomalaiset ilmoitti jättävänsä välikysymyksen polttoaineiden ja sähkön hintojen noususta sekä hallituksen kyvyttömyydestä reagoida tilanteeseen. Ylen STT:ltä julkaisemassa uutisessa Purra sanoi näin:
”Me vaadimme polttoaineiden ja sähkön hintoja alentavia kansallisia toimia, kuten veronalennuksia. Hallitus levittää kätensä syyttäen maailmanmarkkinahintoja ja väittää, etteivät he voi mitään asialle. Tämä ei ole totta.”
Riikka Purra, perussuomalaisten tiedote 5.2.2022; Yle/STT.
Opposition johtopäätös oli siis kirkas: maailmanmarkkinahinta ei vapauttanut hallitusta vastuusta, sillä kansallisia keinoja oli käytettävissä. Huolestuneisuus ja päivittely eivät Purran sanoin riittäneet. Autoilija tarvitsi tekoja.
Vuonna 2026: hallituksen keinot ovatkin niukat
Maaliskuussa 2026 asetelma oli kääntynyt. Purra oli valtiovarainministeri ja polttoaineiden hinnat nousivat Lähi-idän sodan seurauksena. MTV Uutisten ja STT:n mukaan Purra arvioi, että hallituksella on niukasti keinoja vaikuttaa pumppuhintoihin ja että kalliidenkin veronalennusten vaikutus jäisi vähäiseksi.
”Jos polttoaineiden hinnat ottavat niin kovaa osumaa kuin voidaan pelätä, niin valitettavasti ei ole sellaisia keinoja, joilla niihin pystyttäisiin erittäin merkittävästi vaikuttamaan.”
Valtiovarainministeri Riikka Purra, MTV Uutiset/STT 27.3.2026.
Syyskuussa 2026 sama aihe nousi jälleen eduskunnan kyselytunnille. Keskustan Mikko Savola luki Purralle tämän vuoden 2021 lausunnon bensaveron laskemisesta. Purran vastaus oli tällä kertaa se, että hinnan alentaminen verotuksella maksaisi todennäköisesti miljardiluokan summan, koska raakaöljyn barrelihinnan aiheuttama paine oli niin voimakas.
”Mutta valitettavasti meillä ei ole muskeleita siihen, mistä se korkea hinta tällä hetkellä johtuu, eli Hormuzin tilanteesta.”
Valtiovarainministeri Riikka Purra, eduskunnan kyselytunti 10.9.2026.
Purra jatkoi toteamalla, ettei edes ulkoministerillä ole valtaa vaikuttaa Suomeen tuotavan polttoaineen hintaan. Neljä vuotta aiemmin juuri maailmanmarkkinahintoihin vetoaminen oli hänen mukaansa käsien levittelyä ja väite vaikutusmahdollisuuksien puuttumisesta epätosi. Nyt sama ulkoinen tekijä oli hallituksen keskeinen perustelu.
Puhuiko Purra itsensä pussiin?
Lyhyt vastaus on kyllä, ainakin poliittisen retoriikan tasolla. Vuonna 2022 Purra ei sanonut, että hallitus voisi poistaa maailmanmarkkinahinnan vaikutuksen kokonaan. Hän sanoi kuitenkin suoraan, ettei ollut totta väittää hallituksen olevan voimaton, ja vaati hintaa alentavia kansallisia toimia. Vuonna 2026 hän painotti samojen keinojen rajallisuutta, kustannuksia ja ulkoista hintapainetta.
Tilanteet eivät silti ole täysin samanlaisia. Vuoden 2026 hinnannousuun liittyi poikkeuksellisen vakava Lähi-idän kriisi ja yli sadan dollarin barrelihinta. Lisäksi Orpon hallitus oli jo alentanut polttoaineveroa ja muuttanut jakeluvelvoitetta. Näiden toimien olemassaolo kuuluu reiluun vertailuun, vaikka se ei poistakaan lausuntojen välissä näkyvää muutosta.
Hallituksen vuonna 2023 hyväksymä valmisteveron alennus oli bensiinille keskimäärin 3,9 senttiä ja dieselille 3,8 senttiä litralta ennen arvonlisäveron vaikutusta. Valtiovarainministeriön arvion mukaan muutos laski kuluttajahintaa noin 4,4 senttiä bensiinilitralta ja 4,9 senttiä diesellitralta. Valtion vuotuisten verotulojen arvioitiin alenevan vuoden 2024 tasolla 168 miljoonaa euroa. Luvut havainnollistavat samalla sitä, miksi suureen pumppuhinnan muutokseen tarvitaan paljon julkista rahaa.
Polttoaineen hinta tottelee sekä maailmaa että hallitusta
Totuus ei asetu mukavasti kummankaan poliittisen iskulauseen sisään. Hallitus ei voi määrätä raakaöljyn maailmanmarkkinahintaa, lopettaa sotaa Lähi-idässä tai käskeä jalostamojen marginaaleja alemmaksi. Se voi kuitenkin muuttaa valmisteveroa, jakeluvelvoitetta ja muuta sääntelyä. Vaikutus on todellinen, mutta sillä on hinta valtiontaloudelle, ilmastotavoitteille tai molemmille.
Siksi Purran vuoden 2021 ja 2022 väitteet eivät olleet täysin perusteettomia, eivätkä hänen vuoden 2026 perustelunsa ole taloudellisesti mielettömiä. Ongelma syntyy varmuudesta, jolla samaa asiaa selitetään eri vallan asemista. Oppositiossa kansallinen päätösvalta näyttää suurelta. Hallituksessa maailmanmarkkina kasvaa äkkiä niin suureksi, etteivät kotimaiset muskelit riitä.
Yhdet puheet – tai ainakin yksi hyvä muisti
Viraaleissa vertailuissa on houkuttelevaa liimata kaksi sitaattia rinnakkain ja julistaa poliitikko tekopyhäksi. Tällä kertaa sitaattien välinen ristiriita on kuitenkin niin selvä, ettei sitä tarvitse juuri värittää. Sarkasmi syntyy asiakirjoista itsestään.
Ehkä opetuksena ei ole se, että maailmanmarkkinahinnalla ei olisi merkitystä. Tietenkin on. Opetus on pikemminkin se, että oppositiossa maailmanmarkkinahinta on selitys, johon hallitus piiloutuu, mutta hallitusvastuussa siitä tulee realiteetti, jonka edessä vastuullinen päättäjä joutuu levittämään kätensä. Päättäjillä saattaa siis olla yhdet puheet – mutta niiden sisältö riippuu yllättävän paljon siitä, kummalla puolella eduskuntasalia mikrofoni sattuu olemaan.
Lähteet
- Suomen Uutiset 16.12.2021: Purra puoluejohtajatentissä
- Yle/STT 5.2.2022: Perussuomalaisten välikysymys polttoaineiden ja sähkön hinnasta
- MTV Uutiset/STT 27.3.2026: Hallituksella niukasti keinoja vaikuttaa pumppuhintaan
- Eduskunta: PTK 79/2026 vp, kyselytunti 10.9.2026
- Suomenmaa 10.9.2026: kyselytunnin puheenvuorot
- Valtiovarainministeriö: liikennepolttoaineiden valmisteveron alentaminen
Pääkuva on luotu tekoälyllä.
