Voisiko Suomi ottaa mallia Ruotsin rahapelilaista?

Toimitus

Suomen rahapelilainsäädäntö on kohtuullisen tiukka, sillä maassamme on vain yksi taho joka saa järjestää rahapelaamiseen liittyvää toimintaa. Tämä on tietenkin valtionyhtiö Veikkaus.

Moni suomalainen pelaaja etsii netistä ulkomaisia verkkokasinoita, joilla on pelitarjonnan ohella parhaat casino bonukset. Nyt hallitus esittää myös tiukennuksia rahapelien lakeihin. Suomi pohtii rahansiirtojen estoa nettikasinoille ja urheiluvedonlyöntisivustoille. Hallitus aikoo velvoittaa pankit ja maksujenvälittäjät tällaiseen menettelyyn. Myös kotiuttaminen estettäisiin. Tällaista on käytetty Pohjoismaissa esimerkiksi Norjassa.

Voisiko Suomi joskus kuitenkin lähteä samaan malliin mukaan kuin mitä naapurimaamme Ruotsi on päätynyt noudattamaan. Ruotsissa rahapelilait olivat hyvin saman tyyppisiä kuin Suomessa, joskin siellä oli rahapelien tarjoajia yhden sijaan kaksi: Svenska Spiel ja AB Trav & Galopp. Vuonna 2019 Ruotsi muutti kuitenkin säädäntöään.

Lisenssijärjestelmällä verotuloja

Ruotsi otti käyttöönsä lisenssijärjestelmän, jolloin erilaiset yritykset pystyivät hakemaan toimilupaa rahapelejä järjestääkseen nettikasinoilla. Yrityksiltä valtio saa verotuloja, jotka ovat kohdennettu erityisesti pelaamiseen. Nk. pelivero on 18 % siitä erotuksesta, joka tulee uhkapeleistä saatujen varojen ja pelaajien kotiuttamien varojen erotuksesta. Ruotsalaisia nettikasinoita tarjoavat yritykset olivat aiemmin suurelta osin muualta kuin Ruotsista, joten näin verotulot saatiin turvattua.

Muun maalaiset pelaajat eivät voi pelata ruotsalaisilla nettikasinoilla, koska ne ovat tarkoitettu vain ruotsalaisille. Toimilupia on tähän mennessä haettu jo noin 100 kappaletta.





Tällä hetkellä Ruotsin mallista ei ole tosissaan puhuttu hallitustasolla, sillä nyt asian keskustelu kääntyy lähinnä rahapeliongelmiin sekä siihen, onko oikein että rahapeliyhtiö kerää liikuntaan, kulttuuriin ja nuorisoon kohdennetut rahat rahapeleillä. Nämä ovat hyviä kysymyksiä, mutta valtionyhtiö Veikkaus ei ole juuri toiminut muutenkaan esimerkillisesti.

Monopoliyhtiön toiminnan harmaat alueet

Kilpailu- ja kuluttajavirasto päätti Veikkauksen muun muassa rikkoneen hankintalakia keskuspelijärjestelmää hankkienssaan. Veikkaus teki sopimuksen IGT:n kanssa jo vuonna 2004 ja ne muuttivat sitä ilmoittamatta vuonna 2018.  Aiemmin Veikkausta on moitittu mainonnasta, jota se on kohdentanut aggressiivisesti suomalaisiin, samaan aikaan kun muiden nettikasinoiden mainonta on Suomessa kielletty.

Rahansiirtojen estäminen ei ole kuitenkaan kestävä malli, sillä se voi vain tuottaa harmaata taloutta. Jos Suomi ottaisi Ruotsin mallin, se voisi saada pelitoiminnasta veroja, jolla se voisi myös hoitaa rahapeliongelmaisia. On kuitenkin niin, että useimmille rahapelaaminen on harrastus ja ajanviettotapa.

Tällä hetkellä Suomi menettää runsaasti verotuloja, koska suomalaiset pelaavat nettikasinoilla, joiden yritykset majailevat ulkomailla. Pelaaminen ulkomaisilla nettikasinoilla on tällä hetkellä laillista sekä Suomen että Euroopan Unionin lakien mukaan.

Verotulojen ohella Suomessa voitaisiin hyötyä myös siitä, että maahamme syntyisi rahapelien valmistajia kuten Ruotsissa. NetEnt ja Play’n GO ovat eräitä maailman suurimpia kolikkopelien valmistajia, joten miksi samanlainen ei onnistuisi Suomessa? Suomi kun on pelien valmistajina tunnettu muuten hyvin.

Suomessa myös monet ongelmaiset ovat marketeissa sijaitsevien fyysisten kolikkopelien pauloissa, joten välttämättä nettipelaamisen estäminen ei ratkaisisi ongelmaa.

Nettikasinot toimivat ulkomailta käsin

Suurin osa nettikasinoita omistavista yrityksistä sijaitsee Maltalla, joka on Euroopan Unionin ja Euroopan talousalueen jäsen, aivan kuin Suomikin. Maltan lakien mukaan yritykset voivat tarjota nettipelaamista muihin EU- ja ETA -maihin. Malta onkin hyötynyt rahapeleistä verotulojen ja maahan muuttavien työvoiman ansiosta, joten sekin on hyvä esimerkki kuinka rahapelaamista tulee myös yhteistä hyvää koko yhteiskunnalle.

Kaikki ei ole niin mustavalkoista rahapelaamisessa, kuin mitä valtio antaa ymmärtää. Toki peliongelmiakaan ei kannata vähätellä, mutta täytyy muistaa että suurin osa pelaajista on kuitenkin pelaamassa huvin vuoksi, ilman ongelmia. Olisi hyvä, jos asioista voitaisiin keskustella monipuolisesti ja erilaisia näkökulmia hyödyntäen. Aika näyttää, mihin suuntaan Suomi lähtee ja milloin. Suomen kannattaisi nyt seurata mitä Ruotsissa tapahtuu ja miten asiat kehittyvät eteenpäin.

Uusimmat

BMW:n valikoimaan on jo muutaman vuoden ajan kuulunut M Performance -brändättyjä sähköautoja, mutta ensimmäistä ”täysiveristä” sähkö-Ämmää on saatu vielä odotella. Sen vuoro koittaa ensi vuonna, kun tulevan i3:n pohjalta tehty täyssähköinen M3 tulee markkinoille.
Amerikkalainen Chrysler-yhtymä hyödynsi 1950-luvulla italialaisen Ghia-koriräätälin palveluita monissa konseptiautoissaan. Yksi näistä Ghian luomista tutkielmista on erikoisella kattoratkaisulla varustettu Norseman, joka koki kuitenkin karun kohtalon heti tuoreeltaan.
Suomessa voi museorekisteröidä yli 30 vuotta vanhat, alkuperäiskuntoisina säilyneet tai entisöidyt ajoneuvot, eli entistä useampi ysäriautokin on jo virallisesti museotavaraa. Museoajoneuvotarkastus voidaan kuitenkin tehdä vasta 30 vuotta valmistusvuoden päättymisen jälkeen, joten nuorimmat tänä vuonna museokilpiin kelpaavat ovat vuoden 1995 uutuuksia.
Burkard Bovensiepen perusti vuonna 1965 BMW:n tuotteisiin erikoistuneen Alpina-virityspajan, joka saavutti vuosien mittaan virallisen autonvalmistajan statuksen luksusta ja urheilullisuutta yhdistäneillä malleillaan. Nyt perinteinen Alpina on kuitenkin siirtynyt historian lehdille.
Volvo on kertonut jo aiemmin, että se on kehittämässä suositulle XC60:lle täyssähköistä vastinetta, joka saa ruotsalaisbrändin logiikan mukaisesti nimekseen EX60. Uutuus on luvattu esitellä 21.1., mutta Volvo antoi jo nyt mielenkiintoisia ennakkotietoja sähkö-SUV:n tekniikasta.