Audi esitteli syksyllä 1995 futuristisesti muotoillun pikkucoupén konseptin, joka oli nimetty TT:ksi rinkulamerkin edeltäjä NSU:n tarunhohtoisen pikkusportin tavoin. Muutamaa kuukautta myöhemmin nähtiin vielä tutkielma avomallisesta TT:stä, ja ensimmäiset tuotantoautot saapuivat Audi-kauppoihin syksyllä 1998.
TT tulee siis tänä vuonna jo neljännesvuosisadan ikään. Merkkipaalua juhlistettiin Saksan Essenin Techno Classicassa, jossa Audin ständillä komeili vanhojen ralliautojen vierellä kirkkaankeltainen ensimmäisen sukupolven TT Coupé. Kyseinen yksilö ei ollut kuitenkaan ihan mikä tahansa TT, vaan aikanaan visusti salassa pidetty tehtaan prototyyppi. Ulkoisesti asiasta kertoivat ainoastaan hieman kotikutoisen oloinen takaspoileri ja kevyesti muokattu etupuskuri, mutta muuten auto olisi mennyt täydestä tavallisena TT:nä muiden joukossa.
Audin tuotantolinjoilta putkahtanut tehokkain versio ensimmäisen sukupolven TT:stä oli ryyditetty 3,2-litraisella V6:lla tai pikemminkin VR6:lla, eli kyseessä oli sama voimanlähde kuin esimerkiksi neloskorin Golfista tehdyn ensimmäisen R32:n nokalla. Valinta oli looginen, koska TT tehtiin samalle pohjalevylle mm. Golfin ja Audi A3:n kanssa. Tämä tarkoitti poikittaismoottoria, quattro-versioiden Haldex-tyyppistä nelivetoa ja TT 3.2:n tapauksessa 250 hevosvoiman huipputehoa.
Saksan Neckarsulmissa majaansa pitäneen Audin sporttidivisioonan, eli quattro GmbH:n insinööreillä oli kuitenkin muuta mielessä. Vuodesta 1996 virallisesti toiminut osasto toi vuosituhannen taitteessa markkinoille B5-korisen A4 Avantin pohjalta tehdyn todellisen suden lammasten vaatteissa, joka sai nimekseen RS 4. Auto jatkoi 1990-luvun puolivälissä lanseeratun RS 2:n aloittamia superfarkkujen perinteitä, mutta tällä kertaa apua ei enää kysytty Porschelta.
Suosittelemme
RS 4:n 2,7-litraisen tuplaturbo-V6:n kehitystyössä hyödynnettiin sen sijaan brittiläisen Cosworthin osaamista, vaikka perusmoottori olikin jo tuttu esimerkiksi S4:n keulalta. 380 hevosvoiman teho farmarissa oli reilut 20 vuotta sitten sen verran kovaa valuuttaa, että suurin osa aidoista urheiluautoista jäi ihmettelemään RS 4:n takavaloja ainakin suoralla tiellä.
RS 4:ää kehittäneet insinöörit saivat kaikessa hiljaisuudessa idean sovittaa sama tekniikka kompaktin TT Coupén kuoriin. Ongelmana oli kuitenkin se, että RS 4 oli pitkittäismoottorinen auto alkuperäisen Quattron tavoin, joten Golfista periytyneen poikittaismoottorisen ja etuvetolähtöisen pohjalevyn käyttö ei käynyt laatuun. Lopulta insinöörit päättivät hyödyntää TT:stä pelkän korin ja sisustan, jotka sovitettiin RS 4:n lyhennetyn pohjalevyn päälle.
Vuonna 2001 valmistuneen yksittäiskappaleen moottoriakaan ei jätetty vakiokuntoon, vaan siitä kutiteltiin peräti 450 hevosvoiman teho. Potkua oli siis enemmän kuin samanikäisessä Porsche 911 Turbossa, joten suorituskyky oli kuulemma mykistävää luokkaa. Autoa ei onneksi koskaan romutettu monen muun tehdasproton tavoin, vaan uniikkiyksilö siirtyi jo vuosia sitten quattro GmbH:lta Audi Traditionin hellään huomaan. RS 4:n tekniikalla varustettu TT onnistuttiin pitämään myös julkisuudelta pitkään piilossa, mutta nykyään se saa toimia rinkulamerkin käyntikorttina klassikkotapahtumissa.
