Linnan juhlina tunnettu itsenäisyyspäivän juhla sai alkunsa vuonna 1919 presidentti K.J. Ståhlbergin tyttären Ainon järjestämästä tunnin mittaisesta iltapäivävastaanotosta. Ensimmäinen vastaanotto järjestettiin 150 vieraalle ja tarjoilu koostui kahvista ja makeasta leivästä. Varsinainen juhlamuotoinen vastaanotto järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1922.

Nykyisten Linnan juhlien vakiintuneet perinteet ovat syntyneet pikkuhiljaa vuosien varrella. Kättelyseremonia ja tanssi ovat kuuluneet osaksi linnan juhlaa vuodesta 1925, linnan kuuluisa booli taas on saanut saanut alkunsa presidentti J.K Paasikiven kaudella. Toimittajat ovat päässeet linnaan vuodesta 1949 alkaen ja tavallinen kansa on päässyt kurkistamaan itsenäisyysjuhliin tv-kameroiden välityksellä ensimmäisen kerran vuonna 1967. Linnan juhlien seuraamisesta onkin muodostunut Tuntemattoman sotilaan ohella itsenäisyyspäivän perinne, jota ruoditaan seuraavat päivät iltapäivälehtien palstoilla.

Yhteiskunnan kerman näyttäytymispaikka

Koska Linnan juhlat ovat eräs harvoista suomalaisista suuren iltapuvun tanssiaisista, kiinnittyy pukeutumiseen valtavasti huomiota. Tiedotusvälineet tuovat naisten pukeutumisen vahvasti esille niin ennen juhlia, juhlien aikana kuin juhlien jälkeenkin. Miesten pukeutuminen harvemmin räväyttää, onhan pukeutumiskoodi erittäin selkeä – ja jyrkkä.

Etiketin selkeydestä huolimatta etenkin taiteilijat venyttävät etiketin tulkintaa monin tavoin, jotka ovat myös päätyneet lehtien sivuille. Tunnetuimpia tapauksia ovat mm. Cheekin, Elastisen ja Arthur Borgesin asukokonaisuudet. Nämä eivät noudattaneet etikettä, mutta pyrkivät kunnioittamaan tapahtuman arvokasta luonnetta, ollen samalla kantajiensa näköisiä.


MAINOS, ARTIKKELI JATKUU ALLA


Ajoittain on etikettipoliisikin saanut nyökkäillä hyväksyvästi miesten asuille. Esimerkiksi Kimi Räikkösen linjakas, napittomuudessaan moderni frakki oli vaatturin taidonnäyte ja samalla hyvän maun osoitus etiketissä pysymisen osalta.

Etiketti

Linnan juhlien etiketti on yksinkertainen ja selkeä. Miehillä pukuna on frakki, naisilla suuri iltapuku. Frakin voi korvata myös tummalla puvulla. Poikkeuksellisesti vuoden 2013 Tampereella järjestetyllä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tumma puku oli yleisenä koodina. Tämä johtui siitä, että frakki on aina tanssiaisjuhlien puku. Tampere-talossa ei tanssilattiaa ollut, joten tumma puku muotoutui kaikkien juhlijoiden pukukoodiksi.

Tumma puku juhlallisin asustein on etiketin mukainen valinta Linnan juhliin.
Tumma puku juhlallisin asustein on etiketin mukainen valinta Linnan juhliin.

Frakin voi myös koota väärin tai siihen voi tietämättömyyttään lisätä väärän asusteen. Palveluskunnan mustaa rusettia onneksi näkee harvemmin vieraiden yllä, mutta sitäkin usein toistuu miesten yleisin tyylivirhe – frakkitakin alta liikaa näkyvä liivi. Täysin korrektisti liivi ei pilkota lainkaan, mutta Suomessa sen sallitaan näkyvän kahden sentin verran. Kaikki tästä enemmän on ehdottomasti liikaa.

_MG_7847-web

Kaikkein yleisin aito etikettimoka ei kuitenkaan johdu niinkään sooloilusta kuin tietämättömyydestä. Tänäkin vuonna suuri määrä tumman puvun saapuu vastaanotolle kaulassaan muu kuin harmaa solmio. Arvokkaassa iltajuhlassa tumman puvun soisi olevan muodollisimmillaan, värillinen solmio laskee sen aina arki- ja työpuvuksi.

Juhlaan sopivat solmiot
Juhlaan sopivat solmiot

Vaikka Linnan juhlat ovat jo nurkan takana, voivat tänä vuonna kutsun saaneet käydä läpi Tyyliniekan artikkelit frakista ja tummasta puvusta, sekä tarkastaa valitusta juhla-asusta seuraavat seikat:

  • Asu on harjattu ja puhdas
  • Paita on silitetty ja valkoinen
  • Asusteet ovat itse solmittavia – frakin kanssa valkoinen solmuke, tumman puvun kanssa harmaa solmio, molempien kanssa valkoinen pellavataskuliina
  • Kengät ovat mustat, koristeettomat ja kiiltävät
  • Pukeutumisen päätteeksi sepalus on kiinni

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Teksti: Jussi Häkkinen & Anu Rautalin


JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here