Kultakeskus juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan, joka on millä tahansa mittarilla yritykselle kunnioitettava ikä. Stylefellow’n lukijoille Kultakeskuksen tuotteet ovat näkyneet pääasiassa kellojen kautta, sillä yritys toimii mm. Oriksen ja Eternan maahantuojana. Mutta Kultakeskus on paljon muutakin, itse asiassa pääasiassa ihan jotain muuta kuin arvokellojen edustaja.
Suomalaisen jalometallialan pelinrakentaja
Kultakeskuksen rooli suomalaisessa jalometalliteollisuudessa on keskeinen, sillä Suomi kärsi ensimmäisen maailmansodan seurauksena raaka-aineiden ja jalometallituotteiden heikosta saatavuudesta, jonka takia Kultaseppien liiton johtokunta lähetti 4. syyskuuta 1918 jäsenilleen kiertokirjeen, jossa ehdotettiin yhteisen tehtaan perustamista. Kiertokirje tuotti tulosta ja marraskuussa 1918 näki päivänvalon Suomen Kultaseppien Keskus Osakeyhtiö – joka muuttui vuonna 1922 lyhyempään muotoon Kultakeskus Oy.
Kultakeskus perusti tehtaansa Hämeenlinnaan entisen Schmausserin olutpanimon paikalle, jonka puitteet täyttivät kulta- ja hopeaseppien vaatimukset. Oman tuotannon tueksi yritys järjesti hopeisten ruokailuvälineiden suunnittelukilpailun, jonka kolmanneksi sijoittuneen taiteilija J. Vallin Musla-aterinsarja aloitti tehtaan tuotannon vuonna 1921 ja on edelleen tuotannossa.
Kultakeskuksen tuotevalikoima kasvoi nopeasti ja 1930-luvulla puhuttiin sadoista eri malleista niin kotiin, yrityksiin kuin palkitsemiseen, sekä kirkollisiin tarkoituksiin. Kultakeskuksen kantavana ajatuksena oli alusta alkaen luoda mallistoja, jotka olivat täydennettävissä ja keräiltävissä. Näistä ehkä tunnetuin sarja on lukemattomista kodeista löytyvä Chippendale.
Kultakeskuksessa työskenteli lukuisa määrä taitavia hopea- ja kultaseppiä, mm. Fabergén kultaseppänä tunnettu Hjalmar Armfeldt, metallitaiteilija Gunilla Jung, sekä Kultakeskusta perustamassakin ollut kultaseppä Oskar Lindroos. Näiden osaajien käsissä syntyivät paitsi Kultakeskuksen tunnetut mallistotuotteet, myös merkittävät tilaustyöt, kuten Presidentinlinnaan toimitetut pöytähopeat.
Suosittelemme
Toinen maailmansota talvi- ja jatkosotineen vaikutti Kultakeskuksen toimintaan voimakkaasti, sillä kaikki kynnelle kykenevät miehet lähtivät rintamalle ja naiset ottivat tehdastyöt vastuulleen. Tehtaan tuotanto mukautui ajan tarpeisiin, jolloin valmistettiin mm. pinssejä, kunniamerkkejä ja ansiomitaleita, sekä sotateollisuuden tarpeisiin soveltuvia metalliosia.
Sota-aikojen tunnetuimpia tuotteita olivat ns. rautasormukset ja ilmantorjuntasormukset, jonka sai vastineeksi siitä, kun luovutti valtion suorittamaan kultakorujen keräykseen oman kultasormuksensa.
Suomalaisen muotoilun edelläkävijä
1950-luku oli Kultakeskukselle kasvun aikaa ja Hämeenlinnan tehdas nousi alueensa merkittävimmäksi työnantajaksi ja suomalaisen hopeatuotannon keskuspaikaksi. Kun Outokumpu Oy aloitti kotimaisen hopean ja alpakan toimitukset Kultakeskukselle, tuotti se teknisen kehityksen ja suomalaisten eturivin suunnittelijoiden ansiosta lukuisan määrän korkealaatuisia ja maailmalla palkittuja tuotteita. Uuden aallon muotoilijoista tunnetuin oli eittämättä Tapio Wirkkala, jonka hopeamuotoilu keräsi runsaasti kansainvälistä tunnustusta mm. Milanon Triennalessa vuonna 1954 ja Brysselin maailmannäyttelyssä vuonna 1958.
1950-luvun kohokohta oli Helsingin Olympialaiset vuonna 1952, johon Kultakeskus suunnitteli 21 olympiasoihtua sekä kutakin kolmea palkintomitalia 300 kappaletta.
Vuonna 1961 Kultakeskuksen nimi muutettiin nimikilpailun päätteeksi Hopeakeskukseksi, sillä se kuvasi paremmin Hämeenlinnassa sijaitsevan tehtaan päätoimialaa. Vuonna 1975 yritys- ja omistusjärjestelyiden myötä nimi palautui takaisin nykyiseen muotoonsa, Kultakeskus Oy:ksi.
Samana vuonna Hämeenlinnan Paroisille valmistui pohjoismaiden suurin jalometalliyksikkö, johon rakennettiin tehtaan lisäksi Suomen mittakaavassa ainutlaatuiset asuin- ja harrastetilat yrityksen työntekijöille.
Uuden tehtaan myötä Kultakeskus aloitti oman korutuotannon, jonka mallistoja suunnittelivat monet tunnetut taiteilijat. Samaisena vuotena 1975 lanseerattiin suomalaisille rakas timanttikorumerkki Kohinoor, jonka nimi viittaa suureen historialliseen KOH-I-NOOR -timanttiin, joka tarkoittaa valon vuorta.
Kellot mukaan 1980-luvulla
1980-luvulla tultaessa Kultakeskuksen liikevaihdosta noin 60 prosenttia tuli hopeatuotteista. Vientimaista tärkeimmät olivat pohjoismaat, Länsi-Saksa ja Yhdysvallat. Uutta kasvua haettiin vuonna 1986 kelloista, jolloin Kultakeskus aloitti sveitsiläisen Eternan maahantuojana. Samana vuonna tapahtuneen Kellotoimisto Oy:n oston myötä mukaan tuli kaksi uutta kellomerkkiä: Candino ja Aero.
Vuosien saatossa Kultakeskuksen kellobrändien valikoima on laajentunut myös muotikelloihin, joista tunnetuimpia ovat Festina, Tommy Hilfiger, Paul Hewitt, Hugo Boss, Rotary ja tuoreimpana Oma.
Kohti tätä päivää
1990- ja 2000-lukuja hallitsee oman tuotannon ja tuotekehityksen lisäksi yritysostojen sarja, joiden myötä Kultakeskuksesta on kasvanut kansainvälinen toimija koru-, palkitsemis- ja kunniamerkkipuolella. Kellotoimiston ostamisen jälkeen Kultakeskus hankki omistukseensa alan toiseksi suurimman yrityksen, Auran Kultaseppä Oy:n. Yritysostojen sarja jatkui, kun Kultakeskus osti Jucka’s Design Oy:n, turkulaisen Kultateollisuus Oy:n ja Finnfeelings Oy:n.
Vuonna 2010 Kultakeskus osti Rahapajan palkitsemistuoteliiketoiminnan, jonka myötä Kultakeskuksen tuotantoon tuli Suomen kolmen virallisen ritarikunnan kunniamerkkien valmistuksen, tasavallan presidentin käyttämiä kunniamerkkejä myöten. Kaupan myötä tuli myös muiden tahojen kunnia- ja ansiomerkkien valmistusta.
Tuorein yrityskauppa kohdistui Ruotsin kuninkaallisen hovihankkija -tunnuksen omaavaan AB Sporrongiin, joka on vuonna 1666 perustettu yrityslahjoihin, palkitsemistuotteisiin ja urheilupalkintoihin, sekä metallisten virkapukujen nappeihin erikoistunut yritys.
Kultakeskus tänään
Tänä päivänä Kultakeskus on pohjoismaiden ja Baltian johtava jalometalli- ja palkitsemistuotteiden valmistaja, jonka valikoimista löytyy myös kattavasti rannekelloja. Yrityksen vahvuus on sitoutuneessa henkilökunnassa, jonka keskuudessa kultakeskuslaisuus elää voimakkaana.
Kultakeskus juhli satavuotista taivaltaan Aulangolla 22. syyskuuta 2018. Katso koostevideo alta.