Kelloseppäkoulun valtionrahoitusta vähennettiin taas – koulua uhkaa lopettaminen!

200 000 euron harkinnanvarainen avustus vuodelle 2020 ei riitä, sillä muuta valtionavustusta leikattiin samalla 120 000 euroa.

Espoon Leppävaarassa toimiva, käytännössä täystyöllisyyteen kelloseppiä ja mikromekaanikkoja kouluttava Kelloseppäkoulu on taistellut lähes kymmenen vuoden ajan valtion ammattikoulutukseen kohdistamia rahoitusleikkauksia vastaan. Tämä on johtanut siihen, että vaativaa kädentaitoa vaativaa opetusta ei voida ylläpitää enää pitkään, sillä koulun takana olevan Kellosepäntaidon Edistämissäätiön pääomat kuluvat loppuun muutamassa vuodessa.

Tilannetta ei ole helpottanut myöskään se, että viimeisimmässä uudistuksessa alan toiveiden vastaisesti kello- ja mikromekaanikon tutkinnot sulautettiin osaksi taideteollisuusalan tutkintoa.

Ongelmien esilletuomiseksi Kelloseppäkoulu toteutti loppuvuodesta alan yritysten kanssa julkisuuteen ja sitä myötä laajaan keskusteluun nousseen vetoomuskampanjan, jonka lopputuloksena opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi tälle vuodelle 200 000 euron harkinnanvaraisen avustuksen, joka antoi toivoa pysyvämmän ratkaisun saamiselle ja sitä kautta koulun tulevaisuuden turvaamiselle.

Mutta mutta, torjuntavoitosta ei ehditty nauttia pitkään, sillä alkuvuodesta koulun rahoitusta leikattiin toisesta päästä 120 000 eurolla. Kysymys kuuluukin, että missä kohtaa päätös vesitettiin, sillä poliittinen tahto kuultiin hyvin selkeästi syksyn kampanjassa. Nyt on aika muuttaa tahto päätökseksi.

– Koulun pysyvän kokonaisrahoituksen määrä vuodessa tulee olla noin 1,3 miljoonaa euroa. Tällä rahalla koulutamme kaikki alan ammattilaiset Suomessa, kertoo Kelloseppäkoulun rehtori Tiina Parikka.

Tämänhetkinen tilanne on sellainen, että ellei päätöstä pysyvästä ja riittävästä rahoituksesta saada ennen syksyä, jäävät syksyllä 2020 Kelloseppäkoulussa opintonsa aloittavat opiskelijat viimeisiksi Suomessa valmistuviksi kellosepiksi ja mikromekaanikoiksi.

Suosittelemme

Tämä tulee vaikuttamaan suoraan useiden hienomekaaniseen osaamiseen nojaavien suomalaisten teknologiayritysten kilpailukykyyn. Onko Suomella varaa menettää näin merkittävä kilpailutekijä?

Lue lisää