Harrastajalleen kello on ensimmäiseksi kaikkea muuta kun käyttöesine. Kelloa katsotaan ja siitä iloitaan ensimmäiseksi aamulla, työmatkalla, hississä ja palavereissa. Jos joku tuon katsomisen huomaa ja kysyy kellonaikaa heti perään, sen joutuu katsomaan uudestaan, koska kellosta katsotaan kello – ja aika yleensä kännykästä.

Tuo alituinen vilkuilu lienee esteettisen mielihyvän hakemista, harrastajalle ainakin. Kello näyttää erilaiselta eri valaistuksissa ja –tilanteissa. Pääsääntöisesti kauniilta ja vielä kauniimmalta. Toisaalta, me harrastajat olemme esteetikkoja ja haluamme vaihtaa ajatuksia toisten harrastajien kanssa. Ja mitä ne pelkät ajatukset olisivat ilman valokuvia?

Maailma ympärillämme on kehittynyt harrastajalle suotuisasti, niin kuvauksen kun valokuvien jakelunkin suhteen ja nykyään näemme ympärillämme toinen toistaan hienompia kuvia. Samalla kun niiden merkitys on kasvaneen määrän myötä pienentynyt, niistä on tullut iso osa arkeamme ja tärkeä osa ajatustenvaihtoa.

Kuinka sitten ottaa kuva, jonka voi ylpeyttä tuntien liittää osaksi ajatustenvaihtoa?

Lähdetään kevyesti liikkeelle. Moni hyvä asia on kuivunut kokoon tuhansien eurojen panostusten jälkeen, vaikka vähemmälläkin olisi päässyt samaan. Totta kai panostuksesta ja taidoista on hyötyä, mutta riittävään laatuun pääsee helpommallakin. Kännykkä, muutama appi ja sohvanpohja. Noilla pääsee pitkälle.


MAINOS, ARTIKKELI JATKUU ALLA


Jokaisesta seuraavasta osa-alueesta voisi kirjoittaa kirjan, joten tässä nyt lyhyt pohdiskelu alkuun pääsemiseksi.

Kamera

Nykyisillä älypuhelimilla saa hyvää nettijälkeä, kunhan valaistus on riittävä. Se vanha digijärjestelmäkamera on riittävä jos hankkii loittorenkaat (n. 150 eur) kameran ja objektiivin väliin, jotta pääsee riittävän lähelle. Toki oikea makro-objektiivi hoitaa homman parhaiten, mutta se on yleensä vasta vakavamman harrastajan ostoslistalla. Ilman perustietoa valokuvauksesta, kännykkä toimii yleensä parhaiten, kunhan valoa on riittävästi.

Sovellukset, eli apit

Itse editoin kaikki kuvani kännykässä ihan sen yksinkertaisuuden vuoksi. Näin editoinnissa menee muutama minuutti. Käytössä minulla on Photoshop Express ja Photoshop Fix, mutta markkinat ovat pullollaan muitakin hyviä appeja. Kuvat siirrän kamerasta kännykkä-apilla langattoman verkon (wlan) välityksellä. Kännykällä kuvattaessa tätä siirtoa en tietenkään tarvitse.

Mene lähelle

Oli väline mikä tahansa, mene niin lähelle kun pystyt. Harkitse, onko kuva-alalle jäävällä tyhjällä tilalla joku merkitys. Jos ei, niin mene vielä lähemmäksi ja täytä kuva-ala kohteella. Vanha sanonta ”piru on yksityiskohdissa” pätee kellokuvaukseen erinomaisesti, joten läheltä ne erottuvat parhaiten. Luonnollisesti fiilistelykuvat espressokupin kanssa kannattaa ottaa aavistuksen kauempaa.

Tudor Oysterdate

Valaistus

Kuvan onnistumiselle on valaistuksella ja valon ”värillä” suuri merkitys. Yleensä kameran automatiikka hallitsee päivänvalon parhaiten, joten kellokuvaus ikkunan äärellä on helpoin ratkaisu. Ilta-aikaan normaali sisävalaistus tuottaa keltaisen lopputuloksen, joka ei yleensä ole eduksi lopputulokselle. Tehokeinona ”sinisen” ulkovalon ja ”keltaisen” keinovalon yhdistelmä toimii joskus hyvin, mutta silloinkin päivänvalo pitäisi olla määräävässä asemassa.

Valolla on siis oma värilämpötilansa, johon kameran kenno ja sen automatiikka reagoi eri tavalla. Kännykän kamera ja järjestelmäkamera toimivat tässä samoin, joskin kameroissa on yleensä säätö, jolla tuota voi korjata valmiiksi kuvaa otettaessa.

Vinkki!
Kannettavan tietokoneen näytön tuottama valo on yleensä lähellä päivänvalon värilämpötilaa, jolloin kuvia voi ottaa näppäimistön päällä, kun näyttöä kallistaa kellon päälle. Testaa ja opi.

Pieni pöytäjalusta on kuvaamisessa mainio apuväline, sillä yleensä valoa on liian vähän ja valotusajan pidentäminen tuottaa ilman vakaata tukea tärähtäneitä kuvia. Toinen keino on tukea kännykkää kellolaatikkoa tms. vasten.

TAGHeuer

Tämän artikkelin esimerkkikuvat olen ottanut olohuoneen pöydällä ikkunasta lankeavassa valossa ja varjopuoli on valaistu valkoisesta pahvilaatikosta heijastaen. Metodin nimi on K.I.S.S. (Keep It Simple Stupid). Käytössäni ei siis ole mitään salamasettiä, ei heijastivarjoja, eikä studiojärjestelyitä.

Sommittelu

Vanhoja, mutta yhä käyttökelpoisia sääntöjä kuvauksessa ovat ”anna katseelle tilaa” ja kultainen leikkaus. Nämä eivät ole pakollisia, mutta auttavat alkuun. Jos kellotaulu osoittaa oikealle, niin sille puolelle on hyvä jättää tilaa, ettei ”kello tuijota seinään”, eli kuvan laitaan. Yleensä tähän sopii myös kultainen leikkaus, jolloin kuvan kohde on noin kolmanneksen kuvan laidasta, eikä keskellä. On yleisesti tunnustettu, että kuva näyttää silloin parhaalta.

Carl F. Bucherer

Rolex Oyster Perpetual Datejust

Säännöt on tehty rikottavaksi, mutta sääntöjä noudattamalla on hyvä lähteä liikkeelle. Tämän artikkelin esimerkkikuvat olen valinnut siten, että niissä ovat edellä mainitut säännöt mukana. Näin jokainen voi kohdallaan nähdä ja pohtia, kuinka kuvat sääntöjä noudattaen toimivat.

Vinkki!
Kelloa kääntelemällä ja kameraa kallistelemalla voit tutkia erilaisia kuvakulmia, jotka ovat esteettisesti kauniita ja tuovat kellon hyviä puolia esiin. Huomioi, että valon tulosuunnalla on iso merkitys siinä, miltä lopputulos näyttää. Itse pyrin löytämään kuvissa aina jotain esteettisesti kiinnostavaa, ja toisaalta haluan etäännyttää lopputuloksen tylsästä tuotekuvasta. Pieni “totuuden vääristely” on joskus piristävää.

Kuvaaminen

Kellokuvauksen lyhyt oppimäärä: kuvauskalusto

Kuvassa on normaali kuvaustilanteeni kaikessa yksinkertaisuudessaan. Kamera on jalustalla ja objektiivina toimii telemittainen makro-objektiivi, jolloin kohteeseen ei tarvitse mennä ihan kiinni. Kuvausympäristön päävalo tulee ulkoa ikkunasta ja valkea pahvilaatikko heijastaa valoa varjopuolelle.

Kuvien siirto ja editointi

Kellonkuvauksen lyhyt oppimäärä: Kuvan siirto

Kellokuvauksen lyhyt oppimäärä: Kuvan siirto valmis

Tämän päivän kameroissa on langaton yhteys (wifi), jonka avulla kännykän appi siirtää halutut kuvat kännykkään. Valitsen kuvat yleensä kameran ruudulta, jotka sitten poimin kännykän näkymästä siirrettäväksi. Kännykällä kuvatessani jää tämä välivaihe luonnollisesti pois.

Kellokuvauksen lyhyt oppimäärä: Pölyhiukkasten poistaminen

Pölyhiukkasista on kotiolosuhteissa lähes mahdotonta päästä eroon, joten ne poistan Photoshop Fix –apilla. Kuvan oikealla puolella on putsattu versio.

Kellokuvauksen lyhyt oppimäärä: Kuvan perussäädöt

Photoshop Expressissä teen kuvan perussäädöt;

  • kännykkäkuvaan käy hillitty terävöittäminen ja kohinanpoisto,
  • kaikkiin kuviin huippuvalojen ja varjojen säätö,
  • sekä saturaation säätäminen kohdalleen.

Tässä yhteydessä säädän värilämpötilan kohdalleen, eli poistan esimerkiksi sisävalaistuksen kellertävyyden. Mitä tulee kuvan värikylläisyyteen, mielestäni hieman ylivärikäs kuva näyttää parhaalta, mutta kaikki eivät ole aiheesta samaa mieltä. Tässä vaiheessa teen myös sommittelun hienosäädön, eli lopullisen rajauksen.

Kellokuvauksen lyhyt oppimäärä: Kohinan poisto

Ohessa on vielä kuvapari kohinanpoiston merkityksestä kännykkäkuvassa. Kannattaa muistaa, että kohinanpoiston yhteydessä katoaa myös yksityiskohtia, joten tämän säätimen kanssa kannattaa noudattaa pientä varovaisuutta.

Breitling Transocean Chronograph

Lopullisessa kuvassa on korostettu hillitysti värejä, lisätty aavistus kontrastia vaaleiden yksityiskohtien esille nostamiseksi, sekä tummennettu kuvan reunoja (vinjetointi), jotta kuvan kohde nousisi esiin paremmin. Myös huoneessa olevien hehkulamppujen tuomaa keltaisuutta on kevennetty värilämpötilasäätimellä.

Lopuksi

Tässä oli yhden kuvan tarina reilusti yksinkertaistaen. Makuja ja työtapoja on monia, mutta tällä voi aloittaa harjoittelun ja oman työnkulun kehittämisen. Kokemuksesta voin sanoa, että harrastajalle kelloista on moneksi, jopa niin että kuvan kello on parhaimmillaan oikeaa kauniimpi.

Kaikki artikkelin kellokuvat – Breitling mukaanluettuna – on kuvattu ja editoitu samoilla välineillä, samassa kuvaympäristössä. Lisää innoitusta ja ideoita löydät Instagramista nimellä harrythecool.

Teksti ja kuvat: Harri Kivinen


JÄTÄ VASTAUS