MAINOS: Fosto

Suomalaisia design-valaisimia

Autot kehittyvät ja muuttuvat, mutta yksi asia on pysynyt yli sata vuotta samanlaisena

Vaikka autot ovat kehittyneet huimasti viimeisen sadan vuoden aikana, yksi asia on pysynyt samanlaisena: polkimet.

Ohjauspyörän lisäksi, polkimet lukeutuvat auton tärkeimpiin hallintalaitteisiin. Ennen vuotta 1920 autoissa nähtiin käsikaasuvipuja, ja polkimet saattoivat olla jopa eri järjestyksessä kuin nykyään, mutta kyseisestä vuodesta alkaen manuaalivaihteisessa autossa on ollut, oikealta vasemmalle luettuna, kaasu-, jarru- ja kytkinpoljin.

Mercedes-Simplex 40 PS, 1903. Polkimet oikealta vasemmalle: jarru, kaasu (pyöreä poljin), jarru ja kytkin. Painettaessa molempia jarrupolkimia yhtäaikaa, myös kytkin avautui.

Ylimmäisenä olevassa artikkelikuvassa on 1920-luvun Mercedes-Benzin polkimet, joista kytkin- ja jarrupoljin on vielä erikseen merkitty ohjetekstillä, jotta kuljettaja erottaisi varmasti ne toisistaan. Siitä alkaen, kytkin- ja jarrupoljin on ollut samaa jämäkkää kokoluokkaa, ja kaasupoljin hieman hennompi ja kapeampi. Tämä johtui siitä, että kytkimen ja jarrun käyttö on vaatinut kuljettajalta kaasupoljinta enemmän voimaa, ja siten myös itse polkimen on pitänyt olla jämäkämpi.

50-luvulla yleistynyt automaattivaihteisto poisti kyseisellä tekniikalla varustetuista autoista kytkinpolkimen tarpeen. Samalla jarrupoljin leveni hieman, koska kytkin ei ollut enää “tiellä”. Kytkinpoljin ei toki kadonnut mihinkään, ja se löytynee edelleenkin manuaalivaihteisista autoista.

Vuoden 1957 Mercedes-Benz 220 S (W 180), jossa oli hydraulinen automaattikytkin. Sama poljin asetelta löytyy myös nykypäivän automaattivaihteisista autoista.

Kaasupoljin – mistä nimitys on peräisin?

Polttomoottorisissa autoissa oleva kaasutin muodostaa polttoaineesta ja ilmasta kaasumaisen seoksen, joka johdetaan sylinterin palotilaan, missä se syttyessään liikuttaa mäntiä, ja tuottaa näin liike-energiaa. Kaasupoljin on suora käännös englanninkielisestä sanasta “gas pedal”, jolla säädellään kyseisen seoksen, eli “kaasun” määrää.

Suosittelemme


Nykyautoissa kaasutin on pääsääntöisesti korvattu elektronisella suorasuihkutuksella, mikä on myös muuttanut hieman kaasupolkimen mekaniikkaa. Kaasupoljin yhdistyi alunperin kaasuttimen kaasuvipuun vaijerin välityksellä, mutta nykyään poljin on sähköinen ja tieto polkimen asennosta välittyy moottorinohjausyksikölle nollina ja ykkösinä, eli bitteinä.

Tulevaisuus

Sähköautojen kohdalla sana kaasupoljin alkaa olla jo hieman vanhanaikainen, mutta sitä toki käytetään vielä samaan tapaan, vaikka sillä annostellaankin akusta sähkömoottorin käyttöön vapautettavien wattien, eli tehon määrää. Pitäisikö kaasupoljinta alkaa kutsua vaikkapa voimapolkimeksi?

Jarrupolkimen käyttö on vähentynyt hieman sähköautojen ja niiden regenerointiominaisuuksien myötä, mikä tarkoittaa auton pysäyttämiseen tarvittavan jarruenergian varastoimista takaisin auton akkuun. Koska jarrutuksen hoitaa sähkömoottori, niin jarrupoljinta ei välttämättä tarvitse painaa kuin hätätapauksissa, ja pelkkä kaasupolkimen nostaminen voi saada auton hiljentämään vauhtiaan aina pysähdyksiin asti.

Kaukaisempi tulevaisuus voi olla polkimien osalta katastrofaalinen, sillä jatkuvasti kehittyvä autonominen ajaminen saattaa tehdä polkimet tarpeettomaksi tulevaisuudessa. Testeissä on jo nähty  kokeellisia automalleja, missä ei ole lainkaan polkimia tai ohjauspyörää. Ajatus tosin tuntuu “vanhan liiton” miehestä perin pelottavalta, mutta maailma ja autot muuttuvat, muutuitpa sitten itse tai et.

Lue lisää