Asuminen 2020-luvulla – mikä on muuttunut?

Toimitus

Miten suomalaiset asuvat 2020-luvulla? Kaupungistuminen, tiivis rakentaminen, pienemmät asuinneliöt ja vuokralla asuminen tulevat korostumaan 2020-luvulla. Trendeinä näkyvät myös ekologisuus ja kompakti tilan käyttö. Lisäksi suomalaisia kiinnostaa yhä enemmän joustavat asumisratkaisut.

Vuosikymmenten saatossa ovat muuttuneet niin asuntomarkkinat kuin se, millaisesta kodista haaveillaan. Vielä kymmenen vuotta sitten haaveiltiin suuresta omakotitalosta, mutta nyt arvostetaan etenkin toimivia neliöitä sekä mahdollisimman energiatehokkaita ja ekologisia ratkaisuja. Moni toteuttaa 2020-luvulla oman näköisensä asumisen unelman. Toiselle saattaa edelleen olla oma tupa kaukana kaikesta ja toisella kätevä koti palveluiden äärellä.

Yksi ajatus kuitenkin korostuu monelle 2020-luvulla: miksi mennä merta edemmäksi kalaan, kun hyvät asiat voivat olla aivan lähellä? Palvelut ja hyvät liikenneyhteydet ovat arvokkaampia asioita kuin valtavat neliöt. Ihmiset arvostavat nykyisin sitä, että aina ei tarvitse lähteä kauaksi tai ajaa autolla vain päästäkseen kauppaan. Tästä kertoo esimerkiksi nettipalveluiden suosion kasvun määrä, kun vaikkapa oikean pelikoneen tai kasinon sijaan suosikkipelejä pelataan verkossa.

Ekologisuus tärkeässä asemassa

Ihmisiä kiinnostaa nykyisin yhä enemmän esimerkiksi se, millaisista materiaaleista koti on rakennettu tai mitä on käytetty asunnon pintaremontissa. Etenkin ekologisuuden merkitys korostuu – ihmiset haluavat, että kodissa käytetään ekologisia ja hengittäviä materiaaleja.

Vaikka sijainti on edelleen tärkein seikka asuntomarkkinoilla, niin ekologisuus on vahvassa nousussa, ja se tulee todennäköisesti korostumaan 2020-luvun kuluessa. Toisaalta, koska pääkaupunkiseutu, kasvualueet ja asuinalueet hyvien liikenneyhteyksien päässä edelleen herättävät ihmisten kiinnostuksen, nousevat uudenlaiset asumisen ja rakentamisen ratkaisut avainasemaan. Asumisneliöt suunnitellaan yhä paremmin ja asumisen mukavuuteen kiinnitetään huomiota, kun asumisen arvot kehittyvät uudella vuosikymmenellä.

Asunnon omistaminen ei enää välttämättä ole ykköstavoite

Vaikka moni tavoitteleekin oman kodin ostamista, niin vuokra-asuminen lisääntyy etenkin nuorten keskuudessa. Myös yksineläjiä on aikaisempaa enemmän ja monesti asumismuotojen tulee olla joustavia esimerkiksi uusioperhekuvioiden myötä. Asumisen ratkaisut muuttuvat siinä missä käsityksemme perheistä ja parisuhteesta kehittyvät ja muuttavat muotoaan. Voi olla, että vuokralla asutaan pidempään ja oman asunnon ostaminen on ajankohtaista vasta myöhemmin elämässä.





Mitä tarkoitusta koti palvelee?

Koti on yhä useammin tärkeä rentoutumisen ja palautumisen paikka. Kiireisen arjen keskellä halutaan, että koti on paikka, johon voi mennä rauhoittumaan. Arvojen muutos näkyy kodin ydinolemuksen arvostamisessa. Pienet asiat tuovat 2020-luvulla iloa, oli kyseessä sitten uusi sohva tai parvekkeelle rakennettu yrttitarha. Siksi seuraavat tekijät voivat hyvinkin olla asumisen megatrendejä 2020-luvulla:

Arjen helppous: kiireisen elämän keskellä ihmiset arvostavat yhä enemmän arjen helppoutta, pelkän selviytymisen sijasta. Tässä korostuu niin asunnon näppärä sijainti kuin neliöiden tehokas käyttö. Kompakti koti on helppo pitää siistinä, eikä esimerkiksi suuren omakotitalon ostaminen ole välttämättä se paras ratkaisu – pienimpi koti hyvien liikenneyhteyksien päässä helpottaa arkea ja säästää aikaa sekä resursseja tärkeille asioille.

Ajattomuus tyylissä: enää ei tavoitella sitä kaikista rohkeinta tyyliä, vaan enemminkin kodin ilmeen rakentamisessa korostuu ajattomuus. Tämä auttaa myös luomaan kotiin seesteisen yleisilmeen, joka auttaa rauhoittumaan kaiken muun kiireen keskellä.

Ympäristöystävällisyys materiaaleissa: ekologisuus näkyy niin rakentamisessa kuin kodin tyylissä. Ekologisuuden koetaan lisäävän niin hyvinvointia, kun käytetään esimerkiksi luonnon materiaaleja, sekä ympäristöystävällisyyttä. Tässä arvot kohtaa hyvinvoinnin ja luonnonsuojelun.

Sopivasti tilaa kaikille: enää ei tavoitella kuuta taivaalta esimerkiksi isojen talojen muodossa. Nyt kompaktit ja toimivat tilat ovat in, ja tilaa havitellaan vain tarpeeseen. Tilaa käytetään 2020-luvulla tehokkaasti, ja tämä on osa kestävyyden trendiä, mikä näkyy laajemminkin asumisessa.

Uusimmat

Mercedes-Benz on toimittanut Vatikaaniin paavin virallisia menopelejä jo yli 90 vuoden ajan.
Euroopan Fordin malliston suurimpiin syömähampaisiin kuuluva Puma debytoi jo reilut viisi vuotta sitten, mutta sähköversion aika koitti vasta nyt. Täyssähköisen Puman tunnistaa Gen-E-lisänimestä ja umpinaisesta keulasta.
Brittiläinen perinnebrändi Jaguar on vajonnut viime vuosina lähes merkityksettömäksi tekijäksi automarkkinoilla, joten merkin omistajana toimiva intialainen Tata päätti laittaa kaiken uusiksi. Jaguarin brändiuudistus herätti jo rutkasti polemiikkia, ja nyt nähdyt maistiaiset Jaggen tulevaisuudesta eivät ainakaan vähennä parranpärinää.
Saksan liikenneministeriö ja poliisi ovat puhuneet jo vuosikausia laillisten viritysosien puolesta Tune it! Safe! -kampanjansa avulla. Näkyvin osa sitä ovat olleet vuosittain Essen Motor Show’ssa esitellyt tuning-autot Saksan poliisin virka-asussa.
Volkswagenin ID-sähköautomalliston myynti ei ole sujunut odotetulla tavalla, mikä on syössyt koko merkin syviin taloudellisiin vaikeuksiin. Syitä voidaan hakea sähköautojen nykyisestä nihkeästä markkinatilanteesta, mutta osansa asiaan on varmasti myös itse ID-malleilla.