Tourbillon – mistä oikein on kyse?

Mekaanisten kellojen tarkkuus on nykyisin huikealla tasolla. Tilanne oli toinen muutama sata vuotta takaperin kellokoneiston alkutaipaleella, jolloin mm. saatavilla olevat materiaalit ja koneistuksen tarkkuus rajoittivat käynnin tarkkuutta. Vasta niiden kehityttyä riittävälle tasolle kelloseppien huomio kiinnittyi lämpötilan, tärinän ja magnetismin aiheuttamiin epätarkkuuksiin.

Painovoiman vaikutus kellokoneistoon

Painovoima vaikuttaa kellokoneiston tarkimpiin osiin riippuen kellon asennosta. Vaikka tourbillonin syntyvuosina 1700-luvulla ei tunnettu rannekelloja, niin rintataskussa kutakuinkin samassa asennossa pidettävä taskukello ei sekään ollut ongelmaton, sillä sen asento vaihteli helposti 45 astetta tai enemmäkin. Vuonna 1795 Abraham-Louis Breguet’n patentoiman tourbillon-koneiston tavoitteena on poistaa tämä vaihtelu pyörittämällä liipotinta ja käyntilaitetta akselinsa ympäri.

2- ja 3-akseliset tourbillonit

Jotta painovoima ei vaikuttaisi kellokoneistoon, täytyy se tasapainottaa kuuden eri akselin suhteen. Alkuperäinen tourbillon eliminoi näistä kaksi, joten parannettavaa jäi yhä. Seuraavaa versiota saatiin kuitenkin odottaa melkein 200 vuotta, kunnes Anthony Randall kehitti ja patentoi kaksiakselisen tourbillonin vuonna 1977. Koneiston rannekelloversiota tosin saatiin odottaa aina vuoteen 2004 saakka (taskukellokoko esiteltiin jo edellisvuonna). Sen jälkeen on esitelty erilaisia 3- ja jopa 4-akselisia tourbilloneita.

Onko siitä hyötyä?

Nykypäivän automaattikellot ovat tarkkuudeltaan ällistyttäviä, ja halutessaan ne saa säädettyä niin että heittoa tulee alle sekunti vuorokaudessa. Usein kyseenalaistetaan koko idea – onko tourbillon-koneistolla edes mahdollista parantaa tarkkuutta? Käytännössä tourbillon tuomia etuja ei huomaa, joten erikoinen koneisto on jäänyt lähinnä harrastajien valinnaksi. Vaikka koneisto ei tuo mukanaan suurta tarkkuutta, niin sen käyntiä on silti nautinnollista seurata.

Edullinen tourbillon

Tourbillon on totuttu löytämään lähinnä sveitsiläisten kellovalmistajien mallistojen huipulta. Viime vuosina kiinalaisvalmistajat ovat rynnineet mekaanisten kellojen markkinoille, joten myös edullisia tourbilloneja on nykyisin tarjolla. Päätin pari vuotta sitten kokeilla mistä on kyse, kun kohdalle osui BHI:n (British Horology Institute) 150-vuotisjuhlakello. Kello tarjosi erittäin edullisen mahdollisuuden tutustua koneistoon, johon rahkeeni eivät muuten olisi mitenkään riittäneet. Kulujen karsimiseksi koneisto ei ole edes automaatti, joten bang-for-the-buck on varmasti kohdillaan mikäli haluaa tutustua juuri tähän koneistoon.

British Horology Instituten (BHI) 150-juhlavuoden tourbillon.
British Horology Instituten (BHI) 150-juhlavuoden tourbillon.

Kello sinänsä oli mitä odotinkin. Koneisto vangitsee seuraamaan hidasta liikettään ja tuo insinöörille tyydytystä tikityksellään. Kavereille sillä sen sijaan ei voi elvistellä toisin kuin sveitsiläiskelloilla – tosin hintakin on vain murto-osa. Samaa kelloa ei ole enää saatavilla, mutta vastaavia kiinanhalpiksia saa Aliexpressistä alle viidellä kympillä mikäli haluaa tekniikkaan tutustua. Vaikka kello ei teknisesti tai suorituskyvyltään ole kummoinen – tämä yksilö jätättää nykyisin jo huimat 25 s vuorokaudessa – niin teknisenä insinööritaidon anekdoottina se on silti kiinnostava hankinta.

Lue lisää